Neuvosto päätti maanantaina olla jatkamatta EU:n asevientikieltoa Syyriaan. Kiellon päättämistä ajoivat Ranska ja erityisesti Iso-Britannia. Asevientikiellon jatkamiseen olisi tarvittu yksimielisyys. Iso-Britannia ja Ranska haluavat mahdollistaa aseiden viennin Syyrian oppositiolle. Venäjä toimittaa aseita al-Assadin hallituksen joukoille. EU:n päätös herättää kysymyksiä. Asevientikiellon lopettaminen ei jouduta konfliktin poliittista ratkaisua. Konfliktia ei ratkaista aseilla, vaan rauhanomaisesti. Ymmärrän hyvin, että … Continued

Samaan aikaan kun puolueet etsivät ehdokkaita eurovaaleihin, Kataisen hallituksen EU-politiikka on kuin ajopuu. On vaikea saada selville, mikä on hallituksen linja. Linja on epäselvä niin suurissa kuin pienissä asioissa. Jutta Urpilaisen johtaman valtiovarainministeriön toiminta Kreikka-sopimuksen papereiden kanssa on ollut hämmentävää seurattavaa: salailua, selityksiä, sumutusta ja sähläystä.

EU-johtajien oli määrä puida EU:n 1000 miljardin euron vuosittaista veropakoiluongelmaa torstaina Brysselin huippukokouksessa.  Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että EU-johtajat kokoontuivat pariksi tunniksi keskustelemaan energia- ja veroasioista.  Tämän kokoustelun pohjalta ei syntynyt mitään uusia päätöksiä.

Vaikka Eurooppa-neuvoston päätelmät yleensä ovatkin hyvin yleisiä, tällä kertaa tehdyt päätökset veropakoilusta olivat lähinnä vain vanhan kertaamista. Tässä lyhyet kommentit huippukokouksen päätelmiin veropakoilusta. Anneli

Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki on pettynyt eilisen EU-johtajien huippukokouksen päätelmiin veropakoilun kitkemiseksi. Anneli Jäätteenmäki toimitti ennen huippukokousta pääministeri Jyrki Kataiselle ja valtionvarainministeri Jutta Urpilaiselle 10 teesiä veropakoilun kitkemiseksi ja veroparatiisien lopettamiseksi.

Olen muutamana viime kuukautena saanut tavata monia nuorten ryhmiä niin Brysselissä kuin kotimaassa. Toukokuun ensimmäisellä viikolla vierasryhmässäni Brysselissä olivat mukana Lapuan lukion kansainvälisyys- ja yrittäjyyskurssilaiset. Ajat ovat muuttuneet. Kun itse kävin koulua, luokkaretkemme suuntautui Vaasaan. Ulkomaille lähdöstä ei ollut puhettakaan.

EU lanseerasi vuoden alussa nuorisotakuun. Nuorisotakuun mukaan nuorelle pitää tarjota töitä, harjoittelupaikka, oppisopimuspaikka tai koulutusta neljän kuukauden sisällä valmistumisesta. Mallia on otettu muun muassa Suomesta, jossa vastaava aika on kolme kuukautta. Nuorisotakuun tueksi EU:n seitsenvuotisiin budjettikehyksiin on varattu kuusi miljardia euroa. Suomi ei näistä rahoista hyödy, ellei nuorisotyöttömyys kasva – ja sitä meistä ei kukaan … Continued

Toivon, että EU-johtajat lukevat Euroopan parlamentin suositukset ennen tämän viikon huippukokousta, jossa veropakoiluongelmaa on tarkoitus käsitellä. Veropakoiluun puuttuminen on ennen kaikkea asennekysymys. Valitettavasti tähän mennessä EU:lta ei ole tahtoa ongelman ratkaisemiseksi löytynyt.

Katselin Ylen ykkösaamussa valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen haastattelun. Korviini särähti pahasti, kun Urpilainen sanoi, että Kreikan vakuusjärjestelyyn liittyvien asiakirjojen salaamispäätös perustui brittiläisen asianajotoimiston lausuntoon. Asiantuntijana käytettiin myös suomalaista asianajotoimistoa, mutta oikeuskanslerin mielipidettä ei kysytty. Tämä on hämmästyttävää. Eikö Urpilainen luota oikeuskansleriin vai miksi häneltä ei ole kysytty?

Brysseliinkin kantautui tieto, että korkeimman hallinto-oikeuden mukaan Suomen ja Kreikan vakuussopimus on julkistettava. Urpilainen pitää hallinto-oikeuden ratkaisua tervetulleena. Herää kysymys miksi sopimus alun perin julistettiin salaiseksi?