Vuosittain peräti 200 000 EU:n kansalaista menettää henkensä lääkkeiden sivu- ja haittavaikutusten seurauksena. Näin arvioi EU:n komissio. Toimet lääkkeiden haittavaikutusten minimoimiseksi, lääketurvallisuuden edistämiseksi ja lääkeinformaation parantamiseksi ovat tarpeellisia. Näihin asioihin EU vaikuttaa lääkedirektiivin uudistuksen eli ns. lääkepaketin puitteissa.

Arviolta noin 10 miljoonaa eurooppalaista kärsii erilaisista muistisairauksista. Valtaosalla heistä on Alzheimerin tauti. Muistisairauksia voidaan estää ja vaurioita vähentää. Mutta se vaatii yhteisiä toimenpiteitä. Monet tekijät vaikuttavat ihmisten kykyyn muistaa asioita ja oppia uutta. Muun muassa stressi, masennus, suru, runsas alkoholin käyttö, huono ravitsemustila ja lääkkeet ovat esimerkkejä näistä tekijöistä.

Parlamentti, neuvosto ja komissio pääsivät sopuun potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa. EY-tuomioistuin on tehnyt päätöksiä aiheesta jo vuodesta 1998. Nyt oli siis jo korkea aika luoda eurooppalainen lainsäädäntö.

Euroopan parlamentti otti kannan EU:n arktisen informaatiokeskuksen perustamisen puolesta 20. tammikuuta hyväksytyssä arktista politiikkaa koskevassa mietinnössään. Mietinnössä huomioidaan Lapin yliopiston esitys perustaa keskus Rovaniemelle.

Keskustanaisilta oli taas naisehdokkaiden puolen sivun mainos näyttävästi maakuntalehdessä, toteaa keskustalainen. Toivomme, että tämä lausahdus tuli kannustavalla äänensävyllä ja hymyn kera.

Vanhan sanonnan mukaan uusi vuosi on toivoa täynnä. Ihmiset tekevät uudenvuodenlupauksia. Toiset lopettavat tupakanpolton, osa ryhtyy kuntoilemaan. Tarkoituksena on parempi elämä.

Eläkekeskustelu käy parhaillaan kuumana niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Julkisesta keskustelusta saa usein kuvan, että koko eläkejärjestelmämme olisi kriisissä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Eurooppalaisittain eläkejärjestelmämme on varsin hyvässä kunnossa. Eläketurvamme on korkeampi kuin suurimmassa osassa muita Euroopan maita. Samaan aikaan eläkejärjestelmästämme aiheutuvat kustannukset ovat alhaisemmat kuin muualla.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaoja nosti hiljattain pöydälle tärkeän asian. Yleisradion haastattelema Korkeaoja kyseenalaisti EU:n yhteisten taisteluosastojen mielekkyyden. Avoin keskustelu aiheesta on tervetullutta, sillä Suomi käyttää nyt alkavaan päivystysvuoroonsa noin 30 miljoonaa euroa. EU:n yhteisiä taisteluosastoja ei kuitenkaan ole kertaakaan käytetty niiden olemassaolon aikana. Meneekö panostuksemme siis hukkaan? Vastaus on osaksi kyllä ja osaksi ei.