Kokoomuksen kampanja ”Hei, me puhutaan ulkopolitiikkaa” oli ajatukseltaan terve avaus. Ulkopoliittinen keskustelu ei ole pelkästään pienen eliitin yksinoikeus, vaan se kuuluu kaikille. Suomettuminen tarkoitti muistaakseni sitä, että tiettyä ulkopolitiikan suuntaa ei saanut kyseenalaistaa.

Euroopan parlamentti on lähettänyt Suomen hallitukselle viestin: Tärkeintä on investoida ihmisiin. Se on eurooppalaista pitkäjänteistä ja kestävää kehitystä. Kukapa olisi eri mieltä?

EU2020 -strategian tavoitteena on nostaa EU:n työllisyysaste 75 prosenttiin. Tällä hetkellä EU:n työllisyysaste on noin 60 prosenttia. Jotta työllisyysaste saataisiin kasvuun, tarvitsemme tekoja, joilla perheen ja työelämän yhteensovittamista edistetään.

Turun Sanomien maanantain 18.10 pääkirjoituksen mukaan perhevapaiden aiheuttamien kustannusten kohdentamisesta on puhuttu Suomessa kymmenen vuotta. Turun Sanomat nosti esille tärkeän teeman, joskin aikajänteestä olen eri mieltä. Kustannusten tasaamisesta on puhuttu ainakin kolmekymmentä vuotta. Muistan, kun asiasta keskusteltiin Eduskunnassa 1980-luvulla.

Euroopan ja Venäjän kansalaisyhteiskuntien välinen yhteistyö sai tulta alleen, kun Anneli Jäätteenmäen aloite Venäjän ja EU:n kansalaisyhteiskuntien yhteistyöfoorumin perustamisesta hyväksyttiin Euroopan parlamentin budjettiäänestyksissä tänään keskiviikkona.

Euroopan parlamentti äänestää huomenna keskiviikkona niin kutsutusta raskaussuojadirektiivistä. Kättä väännetään siitä, saako äiti 18 vai 20 viikon äitiysvapaan ja minkä tasoisella korvauksella. Komissio ehdottaa 18 viikon äitiysvapaata ilman ehdotonta täyspalkkausvaatimusta. Parlamentin tasa-arvovaliokunnan tavoitteena on ollut 20 viikon äitiysvapaa täydellä palkalla kaikille eurooppalaisille äideille.

Avoimuus on päivän sana. Siitä puhutaan paljon sekä täällä Brysselissä EU:n käytävillä että Suomessa. Politiikassa avoimuutta kannattavat kaikki, ainakin puheiden tasolla. Joskus tulee mieleen, että mitä enemmän avoimuudesta puhutaan, sitä varmemmin todella merkittävät asiat valmistellaan salassa kabineteissa.

Budjetti on taas esillä Euroopan parlamentissa. Nyt päätetään siitä, mihin rahat laitetaan. EU kerää rahansa muun muassa jäsenmaiden maksuilla. Jos jäsenmaa on rikas niin se maksaa EU:lle enemmän kuin se siltä saa ja päinvastoin.

Miten Eu pystyisi toimimaan nykyistä yhtenäisemmin ulko- ja turvallisuusasioissa. Pitäisikö Euroopan parlamentin vaaleihin luoda eurooppalaiset ylikansalliset vaalilistat? Miten EU-komission pitää reagoida, kun miljoonan eurooppalaisen allekirjoitus Turkin EU-jäsenyyttä vastaan on saatu kerättyä kokoon?

EPC (European Policy Center) järjesti 29.9.2010 Turkki-aiheisen tilaisuuden, jossa kuultavana oli Turkin EU-jäsenyysneuvottelija Egemen Bagis. Osallistuin tilaisuuteen kuuntelijana ja vieraana. Tilaisuudessa käsiteltiin Turkin kansanäänestystä perustuslakiin tehtävistä muutoksista, Turkin kehitystä ja hitaasti eteneviä EU-jäsenyysneuvotteluja.