Brittien Brexit-äänestyksen jälkeen on esitetty kritiikkiä neuvoa antavia kansanäänestyksiä kohtaan. Kansanäänestyksiä on nimitetty huutoäänestyksiksi. Suomessa neuvoa antava kansanäänestys on järjestetty kaksi kertaa. Vuonna 1931 äänestettiin kieltolain lakkauttamisesta ja vuonna 1994 Euroopan unioniin liittymisestä. Kansanäänestyksen järjestäminen on meillä poikkeuksellisen painava demokraattinen keino. Näin pitääkin olla.

Epäonnistuneen sotilaallisen vallankaappausyrityksen jälkeen maailman valtionpäämiehet ovat asettuneet tukemaan Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogania. Hän on vaaleilla valittu johtaja, joka on tähän asti ylläpitänyt perusvakautta ja ennustettavuutta Turkin sisäpolitiikassa ja ulkosuhteissa.

Parlamentin sisämarkkinoiden ja kuluttajansuojan valiokunta äänesti tänään asedirektiivistä. En ole valiokunnan jäsen, mutta sain olla mukana Suomen kannalta tärkeän direktiivin äänestyksessä poissaolleen kollegan sijaisena.

Osuustoimintaväkeä Suomesta ja Baltian maista kokoontui Brysselissä keskustelemaan Venäjän ja EU:n välisten sanktioiden vaikutuksista tuottajille. Kutsujana toimi Pellervo-seura. Aihe on meille yhteinen ja tärkeä. Kaikki vähänkään asioita seuraavat ymmärtävät myös tilanteen hankaluuden.

Britannian ero unionista tulee olemaan EU:lle merkittävä asia taloudellisesti. Britannia on yksi merkittävistä unionin budjetin rahoittajamaista noin 12 prosentin ja yli 15 miljardin euron rahoitusosuudellaan. Suurin osa EU:n budjetin rahoituksesta koostuu jäsenmaiden BKT:n mukaan määräytyvästä jäsenmaksusta. Suomen tapaan Britannia lukeutuu EU:n nettomaksajamaihin eli maihin, jotka maksavat jäsenmaksua enemmän kuin saavat suorina rahallisina hyötyinä takaisin.

Juhannusaattoaamuna uni karisi silmistä nopeasti. Heräsin tietoon, että Britannia eroaa Euroopan unionista.