Olen muutamana viime kuukautena saanut tavata monia nuorten ryhmiä niin Brysselissä kuin kotimaassa. Toukokuun ensimmäisellä viikolla vierasryhmässäni Brysselissä olivat mukana Lapuan lukion kansainvälisyys- ja yrittäjyyskurssilaiset. Ajat ovat muuttuneet. Kun itse kävin koulua, luokkaretkemme suuntautui Vaasaan. Ulkomaille lähdöstä ei ollut puhettakaan.

EU lanseerasi vuoden alussa nuorisotakuun. Nuorisotakuun mukaan nuorelle pitää tarjota töitä, harjoittelupaikka, oppisopimuspaikka tai koulutusta neljän kuukauden sisällä valmistumisesta. Mallia on otettu muun muassa Suomesta, jossa vastaava aika on kolme kuukautta. Nuorisotakuun tueksi EU:n seitsenvuotisiin budjettikehyksiin on varattu kuusi miljardia euroa. Suomi ei näistä rahoista hyödy, ellei nuorisotyöttömyys kasva – ja sitä meistä ei kukaan … Continued

Toivon, että EU-johtajat lukevat Euroopan parlamentin suositukset ennen tämän viikon huippukokousta, jossa veropakoiluongelmaa on tarkoitus käsitellä. Veropakoiluun puuttuminen on ennen kaikkea asennekysymys. Valitettavasti tähän mennessä EU:lta ei ole tahtoa ongelman ratkaisemiseksi löytynyt.

Katselin Ylen ykkösaamussa valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen haastattelun. Korviini särähti pahasti, kun Urpilainen sanoi, että Kreikan vakuusjärjestelyyn liittyvien asiakirjojen salaamispäätös perustui brittiläisen asianajotoimiston lausuntoon. Asiantuntijana käytettiin myös suomalaista asianajotoimistoa, mutta oikeuskanslerin mielipidettä ei kysytty. Tämä on hämmästyttävää. Eikö Urpilainen luota oikeuskansleriin vai miksi häneltä ei ole kysytty?

Brysseliinkin kantautui tieto, että korkeimman hallinto-oikeuden mukaan Suomen ja Kreikan vakuussopimus on julkistettava. Urpilainen pitää hallinto-oikeuden ratkaisua tervetulleena. Herää kysymys miksi sopimus alun perin julistettiin salaiseksi?

Euroopan unioni on menestystarina, mutta yhä ilmeisemmäksi alkaa käydä, että EU on nimenomaan hyväosaisten menestystarina. Eurooppalaisen yhteistyön piti yhdistää ihmisiä. Yhteisvaluutta euron piti tiivistää yhteistyötä entisestään, mutta onkin käynyt niin, että euro on jakanut Euroopan uusiin jakolinjoihin. Eurosta on monissa maissa tullut taloudellinen painajainen ja sosiaalisten levottomuuksien aiheuttaja.

Vappuna on syytä kysyä, missä on Suomen vasemmisto? SDP ja vasemmistoliitto ovat hiljaa, kun EU:n kriisimaissa toteutetaan raakaa työreformia. Troikan eli EU-komission, IMF:n ja EKP:n määräyksestä työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien sääntöjä on purettu. Työttömyys, köyhyys ja sosiaalinen epävarmuus ovat lisääntyneet. Missä on solidaarisuus köyhiä kohtaan?

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki puhui tänään lauantaina 27.4. Seinäjoella, Keskustan puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä järjestetyssä Eurooppa-seminaarissa. Jäätteenmäki sanoo, että Eurooppaa runtelevaa eurokriisiä ei olisi jos kaikissa jäsenmaissa verot olisi maksettu.

EU-johtajien huippukokous 22. toukokuuta 2013 käsittelee veropakoilua. Se maksaa EU-maille vuosittain noin 1000 miljardia euroa. Jo pelkästään kahden vuoden veromenetykset ylittävät EU:n kriisimaiden pelastuspaketteihin käytetyt rahat. Huippukokousta silmällä pitäen julkaisen 10 teesiä veropakoilun kitkemiseksi.

Pääministeri Jyrki Katainen puhui viime viikolla Euroopan parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa. Puheen otsikko oli Euroopan tulevaisuus. Pääministerin puheen pääsanoma oli, että sääntöjä on noudatettava. Kataisen teesiin on helppo yhtyä, mutta silti olin pettynyt. Odotin itseään Suomen johtavana EU-puolueena pitävän kokoomuksen puheenjohtajalta tuhdimpaa sisältöä. Eurooppa kaipaa nyt tulevaisuuden visioita ja toisaalta konkreettisia ehdotuksia talouskriisin taittamiseksi.