Veronkierto on yhteiskunnan syöpä
Kreikka on alistettu tiukalle talouskurille, mutta toisaalla EU:ssa monikansalliset yritykset verokikkailevat unionin rikkaimpien jäsenmaiden hyväksynnän turvin.
Euroopassa kritisoidaan kreikkalaisia oligarkkeja, jotka ovat jättäneet verot maksamatta. Mutta sama järjestelmä on voimassa myös muualla Euroopassa. Suuret monikansalliset yritykset ovat Euroopan oligarkkeja.
Veronkierto on eurooppalaisen yhteistyön syöpä. Se on 1000 miljardin euron kokoinen ongelma, joka tiedostetaan mutta jonka korjaamiseksi Euroopan komissio ja jäsenvaltiot ovat tehneet vain vähän.
Asia on pysynyt esillä median aktiivisuuden ansiosta.
Tällä viikolla eurooppalainen lehdistö on julkaissut HSBC-pankin entisen työntekijän, Hervé Falcianin, paljastuksiin perustuvia pankin asiakastietoja.
Sveitsissä sijaitsevan pankin toimet näyttävät tietojen valossa epäilyttäviltä, sillä pankin asiakkaisiin kuuluu aktiivisia verojen välttelijöitä. Lehtitietojen mukaan pankki myös neuvoi asiakkaitaan veronkierrossa.
Paljastusten ansiosta eri maiden viranomaiset ovat päässeet verorikollisten jäljille. Ranskassa herra Falciani on sankari.
Euroopan komission puheenjohtajaksi valittiin viime syksynä Jean-Claude Juncker. Veroparatiisi Luxemburgin pitkäaikainen pääministeri joutui valintansa jälkeen Euroopan parlamentin ja median hampaisiin veroparatiisisyytösten vuoksi. Ei kovin uskottava alku uudelle komissiolle.
Ainoastaan komissiota asiasta ei voi syyttää. Myös jäsenvaltiot ovat kompastelleet. Euroopassa peräänkuulutetaan solidaarisuutta jäsenmaiden välillä, mutta veroparatiisien kitkemisessä solidaarisuutta ei ole juurikaan löytynyt.
Eräät EU:n jäsenmaat, kuten nyt komission tutkinnan kohteena olevat Belgia ja Luxemburg, tekevät yritysten kanssa kahdenvälisiä sopimuksia, joilla yritykset saavat veroetuja. Tällainen etu annetaan vain suuryrityksille. Ne ovat niin isoja, että voivat neuvotella. Valtaa on enemmän kuin useimmilla valtioilla.
Samanaikaisesti kun monikansalliset jätit saavat lain turvin veroetuja, maksavat tavalliset pienyrittäjät veroja normaalisti. Suuret maksavat siis vähemmän veroja kuin pienet.
Menetelmä on ollut osa eurooppalaista käytäntöä jo vuosikymmenten ajan ja sen kitkeminen on vaikeaa. Poliittinen eliitti on ollut liian lähellä niitä tahoja, jotka hyötyvät verojen välttelystä. Hyvät veljet ovat pitäneet toistensa puolta.
Mutta jotain pitkään jatkuneen julkisen painostuksen seurauksena on sentään tehty.
EU:n jäsenvaltiot sitoutuivat viime vuonna automaattiseen tietojenvaihtoon. Suomen viranomaisilla on siis jatkossa oikeus saada tietoja suomalaistahojen varoista eurooppalaisissa pankeissa sekä rahoitus- ja vakuutuslaitoksissa. Järjestelmän on määrä astua voimaan vuonna 2017.
Järjestelyssä on mukana yhteensä 50 valtiota. EU-maiden lisäksi tunnetut veroparatiisit kuten Bermuda, Brittiläiset Neitsytsaaret, Caymansaaret, Gibraltar, Guernsey, Jersey, Liechtenstein ja Mansaari ovat sitoutuneet sopimukseen.
Kirjoitus on julkaistu Suomenmaassa 13.2.2015