Välittämistä ei saa unohtaa
Järkyttävien Brysselin terrori-iskujen jälkeen on jälleen jouduttu pohtimaan: mitä seuraavaksi? Kuinka tällaiset iskut voitaisiin estää?
Olennaisessa roolissa on tietysti tietojenvaihto sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla. Ei voi olla niin, että kriittiset tiedot mahdollisista epäillyistä eivät kulje erilaisten viranomaisten välillä. Tämä on ollut esillä, ja syystä.
Paljon on puhuttu myös EU:n yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, rajavalvonnasta sekä panostuksesta puolustusmenoihin. Erilaisille turvallisuustahoille vaaditaan lisää rahaa ja oikeuksia.
Valitettavasti mikään turvallisuusyhtiö ei voi kuitenkaan taata turvallisuuttamme täysin. Viranomaisten resursseja, yhteistyötä ja tiedustelua tarvitaan, mutta avoimessa yhteiskunnassamme terrorismin vaara on silti olemassa.
Vähemmälle huomiolle ovat jääneet sosiaaliset tekijät ja kansalaisten elinolojen parantaminen. Talouskasvun ja kilpailukykypuheen rinnalle tarvitaan puhetta ihmisistä ja käytännön elämästä. Välillä tuntuu että yhteiskunnassamme on ikään kuin hyväksytty se, että jotkut ihmiset jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle. Vastuu välittämisestä on ulkoistettu valtiolle. Se ehkä maksaa heille toimeentulon, mutta ei korvaa ihmissuhteita eikä takaa aktiivista paikkaa yhteiskunnassa.
Jokaisen pitäisi saada tuntea kuuluvansa yhteiskuntaan ja voivansa vaikuttaa sen kehitykseen ja omaan tulevaisuuteensa. Tämä pätee ihmisen taustasta riippumatta. Valitettavasti osa putoaa kilpailukyky-yhteiskunnan vauhdista, eivätkä toiset oikein koskaan pääse siihen mukaan. Syyt tähän voivat olla moninaisia.
Maan uudempia ja vanhempia asukkaita ei pitäisi laittaa vastakkain siinä, kelle riittää mitäkin. Vaikka eri ryhmien haasteet ja tarpeet ovat erilaisia, ne johtavat ilman yhteiskunnan tukea samanlaiseen tilanteeseen; ulkopuolisuuden ja osattomuuden tunteeseen. Menestyjät saavat useimmin äänensä kuuluviin.
Sekä Suomessa että EU:ssa pitäisi muistaa, että sosiaalipolitiikkaa tarvitaan juuri vaikeina taloudellisina aikoina. Puhe ihmisten hyvinvoinnista tuntuu jääneen taloudellisen kasvun aikojen luksukseksi.
Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin varapuhemies
Kirjoitus on julkaistu 20.4. Keskustanaisten VerkkoAvain-sivustolla.