Talouskriisistä
Ajankohtaisia talousuutisia lukiessa ei ole voinut välttyä pohtimasta oikeudenmukaisuuden ja kohtuullisuuden rajoja.
Rahoitus- ja finanssialalla palkkiot ovat jatkaneet kasvuaan talouskriisistä huolimatta. Samaan aikaan eriarvoisuus ja tuloerot ovat lisääntyneet.
Financial Times -lehden mukaan ranskalaisten finanssialan johtajien palkat ovat talouskriisin aikana nousseet 500 prosenttia. Tavallisen palkansaajan korotukset ovat olleet 3-4 prosentin välillä.
Eurooppa on elänyt yli varojensa jo pitkään. Vastuuta ei ole kannettu. Siitä murehtiminen on siirretty tuleville sukupolville.
Satojen miljardien eurojen hätälainat kriisimaille eivät ole poistaneet varsinaista ongelmaa mihinkään. Ne ovat ainoastaan antaneet lisäaikaa ja siirtäneet vaikeiden päätösten tekemistä myöhemmäksi.
Velkaantuminen ei voi jatkua ikuisesti.
On jälkiviisasta sanoa, että EU-jäsenmaiden velkaantumiseen olisi pitänyt puuttua paljon aikaisemmin. Ongelma ei ole kuitenkaan rajoittunut jäsenmaihin. Vähintään yhtä vastuutonta politiikkaa on harjoitettu Euroopan keskuspankissa.
Euroopan keskuspankilla on Kreikkaan liittyviä lainoja 194 miljardin euron edestä. Euroopan kriisimaiden roskalainoja sillä on yhteensä yli 400 miljardin arvosta.
Kreikkaa avokätisesti luotottomalla Euroopan keskuspankki on mahdollistanut kuplan syntymisen. Ilman keskuspankin luottoja ja Kreikan kuulumista euroalueeseen maa ei olisi koskaan saanut markkinoilta nykyistä yli 330 miljardin euron lainamääräänsä.
Kreikka liittyi euroalueeseen tammikuussa 2001. Maan taloustilastoissa on havaittu vilppejä aina noista päivistä alkaen.
Euroopan keskuspankki on jatkanut Kreikan lainoittamista.
Euroopan talous- ja rahaliitossa on valuvika. Jäsenmailla on yhteinen valuutta ja keskuspankki, mutta erillinen talouspolitiikka. Valuvika oli euroaluetta perustettaessa tiedossa.
Euroopan parlamentin on määrä äänestää jäsenmaiden talouspolitiikan valvonnasta tämän viikon torstaina.
Jatkossa EU pääsee muun muassa tarkkailemaan jäsenmaiden budjetteja sanktioiden uhalla. Joidenkin mielestä se vie EU:ta yhä enemmän kohti liittovaltiota.
On kuitenkin välttämätöntä, että jatkossa kaikki EU-maat pitävät yhteisesti sovituista säännöistä kiinni.
Vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan jäsenmaan velan on oltava alle 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Samalla vuosittaisen budjettialijäämän on oltava pienempi kuin kolme ja prosenttia bruttokansantuotteesta. Tällä hetkellä suurin osa jäsenmaista rikkoo sopimusta.
Seuraavien vuosikymmenien aikana Eurooppa on suurten haasteiden edessä. Päättäjiltä vaaditaan malttia harjoittaa entistä vastuullisempaan ja oikeudenmukaisempaa politiikkaa.
Julkaistu Ilkassa 27.6.2011