Sairaanhoitoa voi hakea ja saada koko EU-alueelta
Parlamentti, neuvosto ja komissio pääsivät sopuun potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa.
EY-tuomioistuin on tehnyt päätöksiä aiheesta jo vuodesta 1998. Nyt oli siis jo korkea aika luoda eurooppalainen lainsäädäntö.
Korkeatasoista, turvallista ja tehokasta terveydenhuoltoa koskevat vaatimukset on turvattava myös rajat ylittävässä terveydenhuollossa.
On tärkeää varmistaa, että hoito on tasavertaista potilaan kotimaasta riippumatta. Jos terveyspalvelut olisi liitetty osaksi palveludirektiiviä vuonna 2006, tasavertaisuutta ei välttämättä olisi pystytty takaamaan ja potilaat olisi jätetty oman onnensa nojaan.
Parlamentti, neuvosto ja komissio pääsivät lopulta yhteisymmärrykseen ennakkolupajärjestelmästä. Ilman sitä monella jäsenmaalla voisi olla vaikeuksia hallita oman terveydenhuoltojärjestelmänsä kustannuksia sekä suunnitella ja arvioida terveydenhuoltoansa.
Ennakkolupa saa kuitenkin koskea ainoastaan sitä, mikä on välttämätöntä ja oikeasuhteista tavoitteeseen nähden. Se ei saa olla mielivaltaisen syrjinnän väline tai perusteeton este potilaiden vapaalle liikkuvuudelle.
Suomalaisten kannalta komission ehdotuksessa ei ole kovin suuresta muutoksesta kyse. Suomalaiset eivät juuri halua hoitoon kotimaansa rajojen ulkopuolelle. Suomesta muihin EU-maihin hakeutuu saamaan hoitoa vuosittain vain parikymmentä potilasta. Saman verran potilaita saapuu muista maista Suomeen.
Tulevaisuudessa tilanne voi kuitenkin muuttua suurien ikäluokkien jäädessä eläkkeelle.
Jäsenmailla on nyt 30 kuukautta aikaa ottaa uusi direktiivi osaksi omaa lainsäädäntöään.