Positiivista ilmastoviestintää
Aidsin uhka ja kuolemaa povaavat kampanjat valtasivat ihmisten mielet 1980-luvulla. Sittemmin sukupuolitautien ehkäisyssä on huomattu positiivisen terveysviestinnän hyödyt. Viesti oman terveyden suojelemisesta puree paremmin kuin kuolemalla pelottelu.
Aikamme suuri haaste on ilmastonmuutos. Se näyttää nousseen myös tärkeimpien vaaliteemojen joukkoon. Hiljan julkaistussa Helsingin Sanomien teettämässä kyselyssä ilmasto, energia ja ympäristö kiilasivat kolmannelle sijalle, kun ihmisiltä kysyttiin mitä vaaliteemoja he pitävät tärkeimpinä.
Euroopan parlamentissa järjestettiin vastikään kiinnostava tilaisuus, jossa kuultiin psykologien näkemyksiä Eurooppaa kohtaavien haasteiden ratkaisemisesta. Yksi teemoista oli ilmastonmuutos. Professori David Uzzell Surreyn yliopistosta korosti kielen ja puhetavan merkitystä.
Tavallamme puhua ja tehdä politiikkaa on suuri vaikutus siihen, miten ihmiset ja yhteisöt reagoivat ilmastonmuutokseen.
Tehokkain keino motivoida ihmisiä muutokseen ei ole puhua maailman pelastamisesta tai uhkakuvien maalailu koko elämäntavan muutoksesta. Tällainen puhetapa vahvistaa ihmisten voimattomuuden kokemusta, eikä rohkaise toimiin.
Toisinaan kuitenkin tuntuu, että yksilöille yritetään sysätä kaikki vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Yksittäiset valintamme ovat tärkeitä, mutta tarvitsemme vaihtoehtoja ja tietoa valintojen vaikutuksista.
Ilmastonmuutos on myös mahdollisuus. Osaamme Suomessa suunnitella asioita huolellisesti ja pitkäjänteisesti. Maankäyttöä ja kaavoitusta valmistellaan kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.
Samalla tavoin suomalaiset keksinnöt parantavat energiatehokkuutta monilla eri aloilla. Tämä vaatii osaamista, jota kaikilla mailla ei ole. Puhtaan teknologian yrityksillä on menestymisen avaimet käsissään.
Tärkeintä on, että ihmiset otetaan mukaan miettimään ratkaisuja omissa yhteisöissään. Samalla on kiinnitettävä huomiota myös sosiaalisiin ongelmiin.
Meidän päättäjien vastuulla on huolehtia, etteivät ilmastotoimien kustannukset kaadu heikoimpien maksettaviksi. Tämä pätee sekä Suomessa että koko maailmassa.
Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin jäsen
Kirjoitus on julkaistu Akavalainen-verkkolehdessä 14.2.2019