Parlamentti tyytymätön EU:n budjettikehyksistä 2014-2020
Euroopan parlamentissa keskusteltiin tänään huippukokouksen hyväksymästä EU:n budjettikehyksistä vuosille 2014-2020. Komission puheenjohtaja Barroso ja neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy selostivat 27 jäsenmaan sopimaa kompromissia.
Vastaanotto oli viileä. Poliittisten ryhmien johtajat vaativat toinen toisensa jälkeen suurempaa budjettia.
Komission ja neuvoston laskelmia ei jaeta meille mepeille. Ei vaikka parlamentin on hyväksyttävä budjetti. Meidän siis pitää hyväksyä lopputulos näkemättä perusteita tai tarkkoja maakohtaisia laskelmia.
Laskelmia kuitenkin saa, ei virallisesti, mutta pöydän alta. Tämä on EU:n käytäntö. Avoimuudesta ei ole tietoakaan.
Istunnossa esitettiinkin vaatimus, että komission ja neuvoston luvut on julkistettava heti. Vasta sen jälkeen parlamentti aloittaa neuvottelut. Aivan oikea vaatimus.
Van Rompuy kertoi, että neuvottelut kestivät koska, kukin jäsenmaa pyrki saamaan omalle maalleen hyvän ratkaisun. Hyvin ymmärrettävää.
Valitettavasti Suomi ei tässä kisassa pärjännyt – ei pohjoismaisittain, eikä Eurooppa-kisoissakaan.
Aluetukemme laskevat 24 prosenttia. Naapurimaamme Ruotsin aluetuet laskevat yhden prosentin. Tanska menettää 25%, mutta saa jäsenmaksualennuksen.
Puola, Romania, Slovakia, Italia, Ranska, Irlanti ja Bulgaria onnistuivat lisäämään EU:lta saamiaan aluetukia merkittävästi. Puola saa noin neljäsosan kaikista EU:n aluetuista.
Itä- ja Pohjois-Suomen erityisaluetuet putosivat viidellä eurolla asukasta kohden. Ensi kaudella ne ovat enää 30 euroa vuodessa.
Maatalouden rahat EU-tasolla vähenevät myös. Seitsemän vuoden kuluttua maatalouden osuus budjetista on enää 36% kun se nyt on noin 40%.
Mutta eivät kaikki budjettialueet menettäneet. Liikenne- ja energiainvestointeihin, tutkimukseen, ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseen lisättiin varoja.
Parlamentti ei ollut tyytyväinen lopputulokseen. Suurimmat ryhmät ilmoittivat, että rahaa on saatava lisää eli budjettia on kasvatettava.