7
helmi
2013

Miksi Kataisen hallitus on hiljaa?

Britannian pääministeri David Cameron piti puheen maansa ja EU:n tulevaisuudesta pari viikkoa sitten. Ranskan presidentti Francois Hollande piti oman puheensa EU:n tulevaisuudesta tiistaina.

Cameron puhui Lontoon Cityssä, Hollande Euroopan parlamentissa. Puheet olivat kaukana toisistaan paitsi maantieteellisesti myös sisällöllisesti, kuin eri planeetoilta.

Siinä missä Cameron vaati joustavampaa unionia, vaati Hollande yhteistyön syventämistä ja solidaarisuutta.

Hollande vaati eurooppalaista minimipalkkaa, euroalueen omaa budjettia sekä eurobondeja, mutta myös rahoitusmarkkinaveroa ja toimenpiteitä työllisyyden edistämiseksi.

Cameron haluaa neuvotella EU:n ja Britannian välisen ”diilin” uusiksi, mutta toisaalta myös toimivampia sisämarkkinoita – eli enemmän markkinoiden integraatiota.

Minä haluan toimivat sisämarkkinat, mutta myös Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamista. Haluan kehittää EU:n hallintoa demokraattisemmaksi ja avoimemmaksi. Haluan, että unioni on olemassa kansalaisiaan varten. Vain siten se on legitiimi toimija.

Liittovaltioistumiselle sanon ei. EU:n on keskityttävä vähempään, mutta paremmin.

Vaikka Euroopassa keskustellaan maanosamme ja unionin tulevaisuudesta, Kataisen hallitus on kummallisen hiljaa. Mitä Suomi haluaa EU:lta? Millaisessa unionissa isänmaamme haluaa olla mukana?

Loppuviikosta EU-johtajat kokoontuvat Brysseliin keskustelemaan EU:n monivuotisesta budjetista.

Pääministeri Jyrki Katainen ilmoitti, että myös Suomi saattaa viimeisenä keinona vaatia maksupalautuksia, mikäli se ei saa neuvotteluissa tahtoaan läpi. Eräät EU:n nettomaksajamaat, mukaan lukien Britannia ja Ruotsi, niitä jo saavat.

Maksupalautukset on lakkautettava kokonaan. Jos jokin luottamusta ja yhteishenkeä unionin sisällä syö, niin maksupalautukset. Suomen ja Kataisen pitää vaatia maksupalautuksista luopumista.

Mutta Cameronin ja Hollanden puheita Katainen ei ole juuri kommentoinut. Eikä sitä millaisen unionin Suomen hallitus haluaa. Eripurainen hallitus ei kykene kertomaan linjaansa. Yhteistä linjaa Euroopan suuresta kuvasta ja tulevaisuudesta ei ole.

Ei riitä, että ilmoitetaan, että Suomen paikka on Euroopassa ja hallitus ei kannata kansanäänestystä EU-jäsenyydestä.

Hallituksella pitää olla visio Euroopasta ja se on esitettävä nyt.