Lupaukset nuorille
Seitsemän ja puoli miljoonaa 15–24-vuotiasta nuorta eurooppalaista ei ole työssä eikä koulutuksessa. Nuorisotyöttömyys on yhteinen haasteemme, ja asia on esillä myös Euroopan parlamentissa. Kuten Suomella, myös EU:lla on nuorisotakuu.
Nuorisotakuun tavoite on oikea. Käytännön toteutus ontuu. Ainakaan Suomessa sen sisältöä ei ole mietitty tarpeeksi huolellisesti loppuun saakka.
Oliko hallituksen tavoitteena todella taata jokaiselle nuorelle koulutus-, työ- tai harjoittelupaikka, vai onko nuorisotakuun keskeinen anti sittenkin pitää nuorten haastavaa työllisyystilannetta poliittisessa keskustelussa?
Valitettavasti nuorisotakuu näyttäytyy osin käytännöstä irrallisena poliittisena lupauksena.
Nuorisotakuun mukaan nuorelle pitää saada työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka 3-4 kuukauden sisällä valmistumisesta tai työttömäksi jäämisestä. Järjestelmä ei pysty osoittamaan kaikille nuorille työnhakijoille työ- tai koulutuspaikkaa luvatusti. Uudellamaalla nuorisotyöttömyys on edelleen noin 20%. Helsingin seudulla nuorten pitkittynyt työttömyys on yleistynyt nuorisotakuusta huolimatta.
Nuorten työnhakijoiden ryhmä koostuu hyvin erilaisista työnhakijoista. Kaikki 3-4 kuukautta työnhakijoina olleet eivät tarvitse työllistymisensä tueksi yhteiskunnan väliintuloa. Erityisesti korkeakoulutetuilla ensimmäisen työpaikan saanti voi kestää, koska erikoistuneita työpaikkoja on vähemmän tarjolla.
Vaarana on, että nuorisotakuu pakottaa kaikki asiakkaat samaan palveluprosessiin, jolloin resursseja ei jää heille, jotka tukea eniten tarvitsevat. Nuoretkin tarvitsevat yksilöllisiä ratkaisuja, aivan kuten aikuiset. Se mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle. Nuorisotakuun ikähaitari, 15–29 -vuotiaat, on iso. Siihen mahtuu monenlaisia elämäntilanteita.
Taantuman tuoma epävarmuus työmarkkinoilla vaikeuttaa nuorisotakuun toteuttamista: nuorisotyöttömyys tai siihen kohdistuvat toimet eivät ole irrallisia työllisyystilanteesta kokonaisuutena. Esimerkiksi sanssi-korttia tai työkokeilua ei nykyisellään voi hyödyntää, jos työnantajalla on yt:t käynnissä tai samoista tehtävistä on irtisanottu väkeä.
Oppisopimuskoulutuksen lisäksi koko koulutusjärjestelmän tulisi sopeutua paremmin nopeasti muuttuvan työelämän tarpeisiin. Ammatinvalinnanohjausta ja työmarkkinayhteyksiä tulisi lisätä kaikissa oppilaitoksissa.
Tärkeää olisi, että työnantajat olisivat mahdollisimman läheisesti mukana kehittämässä nuorten työllistämistoimia. Kaikkien eri tukitoimien pitäisi olla yrityksille mahdollisimman helppoja hyödyntää. Yritykset vierastavat byrokratiaa, ja palveluita olisikin hyvä kehittää työnantajaystävällisempään suuntaan. Työnantajilla ei myöskään usein ole riittävää tietoa mahdollisuuksista hyödyntää työllistämistukia.
Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin jäsen
Kirjoitus on julkaistu Akavan nettisivuilla 25.2.2014