Kuka johtaa Suomen EU-politiikkaa?
Olen menossa ensi viikolla vierailulle Vihdin lukioon. Opiskelijat ovat jo etukäteen lähettäneet kysymyksiä. Yksi kysymys kuuluu näin: Kuka johtaa Suomen EU-politiikkaa? Kataisen hallitus vai Timo Soini?
Lukiolaisen kysymys osuu asian ytimeen. Säästetään perusteellinen vastaus vihtiläisille, mutta jo kysymykseen sisältyy vihje siitä, missä mennään.
Kouluissa on mielenkiintoista vierailla. Nuoret ovat fiksuja ja he seuraavat yllättävän tarkkaan myös politiikkaa. Opiskelijatapaamisissa ei poliittisella liturgialla pärjää.
Kysyä voi myös, kuka johtaa EU-politiikkaa Brysselissä. Onko se komissio, valtion päämiesten kokous vai Saksa ja Ranska yhdessä.
Oppikirjojen mukaan komissio tekee aloitteita ja suuret linjat määrää EU:n huippukokous. Käytännössä ohjenuoria pitelevät tällä hetkellä Ranska ja Saksa. Presidentti Nicolas Sarkozy ja liittokansleri Angela Merkel kokoontuvat ennen huippukokouksia ja päättävät asiat. Sitten kaikki jäsenvaltiot kokoontuvat.
Komissio on ollut viime aikoina taka-alalla. Esityksiä ei juuri ole tullut. Nyt komission puheenjohtaja Barroso on ilmoittanut, että komissio esittää eurobondeja, EU:n yhteisiä velkakirjoja ratkaisuksi velkakriisiin.
Suomeksi se tarkoittaa, että EU-maat vastaisivat toistensa veloista.
En kannata eurobondeja. Jos jäsenmaat ovat vastuussa toistensa veloista, se johtaa moraalikatoon.
Eurobondit eivät ratkaise nykyistä kriisiä. Päinvastoin ne voivat johtaa toiseen kriisiin. EU:n perussopimusta pitäisi muuttaa eli jokaisen jäsenvaltion olisi hyväksyttävä muutokset. Edellinen muutosruljanssi kesti kymmenen vuotta.
Toisessa vaihtoehdossa hallitukset yksimielisesti päättäisivät asiasta. Mukaan tulisivat halukkaat euromaat. Eurooppaan tulisi silloin uusi rautaesirippu: toisella puolella eurobondimaat ja toisella omaa rahapolitiikkaa harjoittavat.
Mielenkiintoista nähdä minkä linjan Suomen hallitus ottaa. Presidenttiehdokkaiden kanta myös kiinnostaa. Pitääkö Suomen olla kaikissa ytimissä ja vastata muidenkin veloista? Vai riittääkö se, että hallitus ja eduskunta pitävät huolta, että Suomen budjetti on tasapainossa?
Ranskan presidentti Sarkozy ja Saksan liittokansleri Merkel ovat ehdottaneet euromaille yhteistä taloushallitusta. Ehdotus on saanut europarlamentissa osakseen suurta kritiikkiä.
On syytä epäillä pystyttäisiinkö euroalueen taloutta johtamaan kaksi kertaa vuodessa kokoontuvalla taloushallituksella? Eikö hallituksen pitäisi kriisiaikoina kokoontua vähintäänkin kaksi kertaa viikossa?
Uusia EU-instituutioita emme tarvitse. Emme tarvitse myöskään yhteisiä EU- joukkovelkakirjoja. Hyvin taloutensa hoitaneiden maiden tehtävä ei ole vastata hulttiomaiden laskuista ja veloista.
On aika tunnustaa, että Kreikka ei pysy maksamaan kaikkia lainojaan takaisin. Kreikan hallittu velkasaneeraus on sekä Kreikan että koko Euroopan etu.
Asialla alkaa olla kiire. On toimittava nopeasti.
Julkaistu Suomenmaassa 16.9.2011