Kreikan vaalit Euroopan puheenaiheena
Kreikassa järjestetään ensi sunnuntaina, 25.1., ennenaikaiset vaalit. Vasemmistolaisella oppositiopuolue Syrizalla on mielipidemittausten mukaan suurin kannatus, ja nykyinen hallituspuolue Nea Dimokratia (ND) on toisena.
Vaalien tärkein teema on valtiontalouden tiukkojen menoleikkausten jatkaminen osana Kreikan tukipaketin ehtoja tai toisaalta ehtojen uudelleenneuvottelu ja velan uudelleenjärjestely.
Velkakriisin alussa Kreikan julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli noin 100 %. Tällä hetkellä useiden lähteiden mukaan Kreikan velka on 170 % BKT:sta. Työttömyys on maassa noin 25 % ja nuorisotyöttömyys lähentelee 60 %. On vähintäänkin kyseenalaista, miten komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston muotoilema pelastussuunnitelma on tähän mennessä onnistunut Kreikan julkisen talouden tervehdyttämisessä ja nostamisessa jaloilleen. Kreikkalaiset eivät ole tyytyväisiä.
Syriza -puolueen johtaja Alexis Tsiprasin mukaan eurosta eroaminen ei ole puolueen aikomus eikä edes kuviteltavissa oleva vaihtoehto. Puolueen pyrkimyksenä on valtaan päästessään neuvotella Kreikan valtionvelan uudelleenjärjestelystä ja kehitysehdoista velkataakan ja tiukan talouskurin helpottamiseksi. Jos Syriza voittaa Kreikan parlamenttivaalit ja sen kanta ei muutu, seuraa todennäköisesti mittava neuvottelurupeama, jossa Kreikan tiukat laina- ja tukiehdot otetaan uudelleen tarkasteluun.
Oikeistolainen ND ja pääministeri Antonis Samaras kuvailevat Syrizan mahdollista voittoa ”onnettomuutena, jota ei saa tapahtua”.
On vaikea sanoa, miten Syrizan vaatimukset otettaisiin vastaan Kreikalle tukipakettia myöntävän troikan, eli EU:n komission, Euroopan keskuspankin sekä Kansainvälisen valuuttarahaston toimesta.
Myös Suomen taloustilanteen kehityssuunta – uudet investoinnit, korkotasot, vienti ja kysynnän taso – on hyvin riippuvainen koko euroalueen taloustilanteesta. Euroopan yhtenäisyys tai sen puute vaikuttaa puolestaan suoraan rahoitusmarkkinoiden luottamukseen euroalueen kilpailukykyä ja taloudellista elpymistä kohtaan.
Kreikan liukuminen täydelliseen maksukyvyttömyyteen ja potentiaalinen ero eurosta tuskin on vaihtoehto muulle Euroopalle. Tämä tarkoittaa, että Syrizalla on vaalit voittaessaan mahdollisuus neuvotella ehdot Kreikalle edullisemmiksi. Eurooppa olisi kahden vaikean vaihtoehdon edessä: Jos Syrizan pyrkimys toteutuu, Kreikalle myönnetystä tuki- ja lainapaketista tullaan kuittaamaan luottotappioita. Toisaalta, jos troikka ei luovu jo sovituista tukiehdoista ja Syriza päättää olla toteuttamatta näitä muodostaessaan hallituksen, Kreikan maksukyvyttömyys olisi hyvin pian edessä ja euroalueen yhtenäisyys uhattuna. Kreikan kansan valinta viitoittaa tietä myös muun Euroopan kehitykselle.
Terveisin,
Anneli