21
tammi
2016

Hyssyttely lisää epäluottamusta

Pakolais- ja siirtolaiskriisi koskettaa koko Eurooppaa. EU-johtajien lausunnoissa puhutaan kotouttamisen tarpeesta, humanitääriseen hätään vastaamisesta ja eurooppalaisten arvojen toteuttamisesta.

Harva nostaa esille tavallisten ihmisten huolen, jopa pelon.

Pakolaiskriisin yhteyteen kehittynyt seksuaalisen ahdistelun ilmiö ei suinkaan vähennä jo olemassa olevien ilmiöiden, kantaväestön tekemien seksuaalisten ahdistelujen tai väkivallantekojen vakavuutta.

Uusi ilmiö herättää kuitenkin ihmisissä ennennäkemättömällä tavalla pelkoa itsensä ja läheistensä puolesta. Turvattomuuden tunteen vähättely syö yhteiskuntarauhaa ja jouduttaa räjähdysherkän tilanteen kärjistymistä.

Helsingin poliisin mukaan voidaan puhua asiasta, jossa aiemmista ilmiöistä poiketen epäiltyjä on kuvattu yksinomaan ulkomaalaisiksi. Viesti on selkeä, niin surullinen kuin se onkin.

Mikäli johtavilla poliitikoilla ei ole tyydyttäviä ratkaisuja ihmisiä huolestuttaviin kysymyksiin, tyhjiön täyttää yhteiskuntaa repivä ääriajattelu. Katupartiot ja niissä mukana olevat kokevat vastaavansa tarpeeseen, johon julkinen valta ei täysin kykene vastaamaan.

Mediassa on pohdittu, liittyvätkö joukkoahdistelut turvapaikanhakijoiden alkuperämaiden kulttuuriin. Väistämättä mieleen tulee myös islam uskontona ja pelko sitä kohtaan. Asiasta täytyy käydä rehellistä keskustelua.

Millaista on naisten arki lähtömaissa ja voiko siitä tehdä johtopäätöksiä meidän yhteiskuntamme kriisinratkaisumalliksi? Uuden paidan voi vetää päälle hetkessä, mutta voiko uusia asenteita, tapoja ja tottumuksia vetää päälle yhtä nopeasti ja vieraassa paikassa?

Hyssyttely ja epämukavien kysymysten välttely lisäävät epäluottamusta niin valtaapitäviä kuin maahanmuuttajia kohtaan. Ihmisten huoli on otettava vakavasti.

Hallitukset eivät voi ratkaista kriisiä, ellei turvapaikanhakijoihin liittyvää turvallisuusriskiä ja kulttuurien törmäystä kyetä käsittelemään asianmukaisesti omien kansalaisten silmissä.

Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin varapuhemis

Kirjoitus on julkaistu Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissa 21.1.2016