Euroopan armeijat myllerryksessä
Talouskriisi on aiheuttanut sen, että valtiot ovat joutuneet miettimään menojaan. Euroopassa Britannia on jo aloittanut rankan talouskurin, josta puolustusvoimatkaan eivät säästy.
Samalla Britanniassa on pohdittu sitä minkälaiset kriisit sitä uhkaavat tulevaisuudessa? Kun laskettiin yhteen erilaisten riskien vaikutuksia ja todennäköisyyttä, niin vakavimmiksi uhkiksi nähtiin suuret ympäristökatastrofit, kansainvälinen sotilaallinen kriisi, jossa toisena osapuolena olisi Britannia tai sen liittolainen, kansanvälinen terrorismi ja laajamittaiset nettihyökkäykset.
Pienimpään riskiin Britannian arvioissa kuuluu perinteinen sotilaallinen hyökkäys Britanniaan tai muuhun NATO tai EU-maahan. Tämä tarkoittaa sitä, että Britannia pitää tällaista Suomeen kohdistuvaa riskiä hyvinkin pienenä.
Tämä on se uhka johon puolustusvoimat Suomessa on ennen kaikkea varautunut. Tällaisen uhkan epätodennäköisyys aiheuttaa kuitenkin päänvaivaa nykyisille puolustusvoimillemme. Aiemmin syksyllä puolustusvoimien komentaja kenraali Puheloinen totesikin maanpuolustuskurssin avajaisissa pitämässään puheessa, että puolustusvoimissa pitää tehdä uudistuksia.
Meidänkin on edelleen hyvä miettiä sitä, minkälaisiin uhkakuviin varaudumme? Tämän arvion perusteella jostain asioista pitää leikata ja toisiin sijoittaa lisää voimavaroja.
On hyvä katsoa myös sitä mitä muut tekevät. Britanniassa näissä muutoksissa ollaan jo pitkällä. Se esimerkiksi vähentää raskaan tykistön määrää 35 prosentilla. Ne kun eivät ole ensimmäisiä välineitä, joilla nykyisiä uhkakuvia torjutaan. Samalla Britannia kuitenkin lisää voimavaroja tärkeänä pitämilleen osille puolustusvoimissa.
Terveenä uudistuksena voidaan pitää myös päätöstä Britannian joukkojen vetämisestä Saksasta. Kylmän sodan päättymisestä on jo kaksikymmentä vuotta.
Tämän lisäksi Britannia ja Ranska tiivistävät puolustusyhteistyötään. Maat ryhtyvät muun muassa testaamaan ydinkärkiä yhdessä ja jatkossa naapurimaat voivat käyttää toistensa lentotukialuksia. Kysymys on oleellisesta muutoksesta. Ydinaseet ja lentotukialukset ovat olleet heidän kruununjalokiviään.
Ranskan ja Britannian puolustusyhteistyö on tervetullutta. EU -maat käyttävät vuosittain reilusti yli 200 miljardia sotilasmenoihin ja pitävät aseissa noin 2 miljoonaa sotilasta.
EU:n suurimmat puolustusbudjetit ovat juuri Britannialla ja Ranskalla. Yhteistyöllä voidaan tehdä asioita halvemmalla ja ennen kaikkea tehokkaammin varautuen nykyisiin uhkakuviin.
Jos Ranska ja Englanti pystyvät yhteistyöhön, niin Suomen tulisi ottaa tästä esimerkkiä ja syventää yhteistyöstä muiden maiden kanssa. Olemassa olevaa yhteistyötä erityisesti Ruotsin kanssa olisi syytä syventää.
Puolustusvoimia uudistettaessa kalustohankinnat ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Työkalut määräävät sen, mitä puolustusvoimat voivat tehdä.
Oleellista on pohtia sitä haluammeko tulevaisuudessa osallistua Afganistanin tapaisiin sotilasoperaatioihin, varautua uudenlaisiin turvallisuusuhkiin vai panostammeko perinteiseen maanpuolustukseen? Kalustohankinnat eivät ole pelkkä tekninen asia vaan myös päätös siitä mitä puolustusvoimien tekevän tulevaisuudessa.
Julkaistu Kalevassa 15.11.2010