EU:n perheiden vuosi
EU on omistanut kuluvan vuoden perheille. Perhevuoden takana ovat eurooppalaiset perhejärjestöt.
Perhevuosi on näkynyt verrattain huonosti EU:n arkipäivässä. EU on kunnostaunut pikemminkin pankkikriisin hoitajana kuin perheiden pelastajana. Tavallisten kansalaisten asioiden hoitaminen on jäänyt taka-alalle. Hyvä kuitenkin, että EU muistaa talouskriisin keskellä perheitä teemavuoden merkeissä.
Talous- ja finanssikriisistä ovat kärsineet eniten tavalliset eurooppalaiset perheet. Säästötoimenpiteet ovat leikanneet perheiden ostovoimaa, työttömyys on kurjistanut toimeentuloa. Eriarvoisuus on kasvanut.
Yhteiskunnan perusyksikkö on perhe. Kun perheet voivat hyvin, myös yhteiskunta voi hyvin.
Tasa-arvon edistäminen parantaa sekä äitien että isien asemaa. Vanhempainvapaiden kustannusten tasaisempi jako parantaa äidin asemaa työmarkkinoilla ja isän asemaa vanhempana. Tasa-arvo on myös miesten asia. Tähän Suomessa on alettu viime aikoina herätä ja se on hyvä asia.
Lisäksi on kannettava huolta sosiaalisesta ja alueellisesta tasa-arvosta. Perheet eri puolilla Suomea ovat eriarvoisessa asemassa mitä tulee palvelujen saatavuuteen. Osalla perheistä on varaa hankkia yksityinen vakuutus, jonka turvin lääkäriin pääsee nopeasti. Heikommassa asemassa olevat perheet turvaavat julkisiin palveluihin, joissa jonot saattavat olla viikkojen ja kuukausien mittaisia.
Yhden vanhemman taloudet ovat haavoittuvaisempia arkielämän haasteiden edessä, esimerkiksi työttömyyden tai vakavan sairauden kohdatessa.
Eurooppa ikääntyy. Syntyvyys pitää saada kasvuun. Tämä ei tapahdu ilman naisten ja miesten tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä. Tähän voi myös EU vaikuttaa työsuojelutoimenpiteillään. Suurin vastuu on kuitenkin jäsenvaltioilla.
Kansainvälisesti mitaten asiat ovat Suomessa vielä aika hyvin. Pitkäjänteinen työ perhe- ja työelämän yhteensovittamiseksi sekä perheiden tukemiseksi takaa suomalaisen hyvinvoinnin nyt ja tulevaisuudessa.
Anneli Jäätteenmäki (eurovaaliehdokas, kesk.)