EU:n aluepolitiikka mietittävä uusiksi
Kymmeniä miljoonia EU:n aluetukia on jaettu isoille yrityksille kuten IBM, Coca-Cola, McDonald’s, Hennes & Mauritz ja Nokia.
Saksalainen aluekomissaari Johannes Hahn perustelee aluetukien päätymistä edellä mainituille yhtiöille kasvulla ja työllisyysvaikutuksilla.
Nokia ilmoitti juuri irtisanovansa Suomessa 800 työntekijää.
EU:n aluepolitiikan alkuperäinen tavoite on kaventaa alueiden välisiä taloudellisia eroja sekä taata kasvu ja kehitys. EU:n julkilausuttuna tavoitteena on satsata köyhimpiin alueisiin. Ovatko sanat ja teot ristiriidassa?
Mielestäni tukea pitää suunnata pienille ja aloitteleville yrityksille. Yleistä yritystukea EU:n ei pidä antaa. Siihen eivät rahat riitä ja se vääristää kilpailua.
On paikallaan kysyä, voiko EU:n kohdalla enää puhua aluepolitiikasta. Komissaari Hahnin sanoin EU:n aluepolitiikka on investointipolitiikkaa, jolla tuetaan kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä kaikkialla Euroopassa. Niin Joensuun seudulla, Helsingissä kuin Brysselissäkin.
Aluepolitiikka on EU:n budjetin toiseksi suurin osa. Jaettava rahamäärä on 347 miljardia euroa vuosina 2007–2013, jonka aikana Espanja saa aluetukina yli 35 miljardia euroa ja Saksa reippaat 26 miljardia. Suomi saa 1,7 miljardia mikä on vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsi ja pinta-alaltaan piskuinen ja tiheään asuttu Belgia saavat. Suomea vähemmän aluetukia saavat vain Tanska, Irlanti, Kypros, Luxemburg, Malta ja Itävalta.
EU:n seitsemänvuotisen budjettikauden puolessa välissä vain 10 prosenttia aluetuista on käytetty. Tilintarkastustuomioistuimen mukaan 36 prosentissa tapauksista on sääntöjenvastaisuuksia.
Suomessa ongelmana on kankea byrokratia. 40 prosenttia aluetuista menee byrokratian pyörittämiseen. Monet Pk-yritykset eivät pysty hyödyntämään ohjelmia, koska niihin liittyy paljon byrokratiaa. Tarvittaisiin hankkeita, joissa asiantuntijat tekevät hallinnollisen osan ja yrittäjät voivat keskittyä omaan työhönsä eli yrittämiseen.
On aiheellista kysyä onko rahan kierrättämisessä Brysselin kautta loppujen lopuksi mitään järkeä? Voisimmeko tehdä Suomessa kansallisesti tehokkaampaa aluepolitiikkaa? Aluepolitiikkaa, johon voisimme vaikuttaa paljon nykyistä enemmän ja joka tuottaisi tulosta vähemmällä byrokratialla?
Julkaistu Karjalanmaassa 17.12.2010