EU:lla ei yhteistä Syyria-kantaa
Loma on ohi. Työt Brysselissä ovat alkaneet. Ja ikävissä merkeissä.
Ulkoasianvaliokunta kokoontui käsittelemään Syyrian ja Egyptin tilannetta.
Kotisuomessa Keskusta kaipaa EU:lta Syyria-kantaa. Sitä tuskin tulee. EU:lta ei löydy yhtenäistä kantaa.
EU-maat tuomitsevat yksimielisesti hermokaasujen käytön. Mutta siihen yksimielisyys loppuu.
EU ja korkea edustaja Ashton eivät ole olleet asiassa kovin näkyviä. Tuttuun tapaan ensin viulua soittavat isot jäsenvaltiot. Iso-Britannia ja Ranska tällä kertaa äänekkäimpinä ja iskuille myötämielisimpinä.
Saksan liittokansleri Merkel on huomattavasti varovaisempi. Hän epäilee, ettei sotilaallinen isku ratkaise ongelmaa vaan pahentaa sitä.
Italian ulkoministeri, liberaalidemokraatti ja entinen meppikollegani Emma Bonino katsoo, että iskua on vaikea toteuttaa, ellei sillä ole YK:n tukea.
Ongelma on se, että kansainvälisen oikeuden mukaan sotilaallinen isku edellyttää YK:n päätöstä. Sellaista ei ole.
Suomi suhtautuu varovaisesti iskuihin.
Presidentti Ahtisaari perusteli varovaisuutta sillä, että sotilaallinen isku voisi pahentaa kriisiä. Ahtisaari on kokenut rauhanvälittäjä ja tuntee varmasti asian.
Sotilaallinen väliintulo voisi johtaa uusien iskujen kierteeseen. Mahdollisesti uusi Irak tai Afganistan. Sisällissota saattaisi vain kiihtyä. Ja ihmisten kärsimykset lisääntyä.
Mielenkiintoista on, että Nato on ollut hiljaa. Se ei halua tällä kertaa olla toteuttamassa iskuja.
Anneli Jäätteenmäki