EU rikkoo omia sääntöjään
Pääministeri Jyrki Katainen puhui viime viikolla Euroopan parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa. Puheen otsikko oli Euroopan tulevaisuus. Pääministerin puheen pääsanoma oli, että sääntöjä on noudatettava.
Kataisen teesiin on helppo yhtyä, mutta silti olin pettynyt. Odotin itseään Suomen johtavana EU-puolueena pitävän kokoomuksen puheenjohtajalta tuhdimpaa sisältöä. Eurooppa kaipaa nyt tulevaisuuden visioita ja toisaalta konkreettisia ehdotuksia talouskriisin taittamiseksi.
Mitä tulee sääntöjen noudattamiseen, Euroopan unionilla on lievästi sanottuna parantamisen varaa.
Syntilista tapauksista, joissa unioni on rikkonut omia sääntöjään, on valitettavan pitkä. Oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen ei ole kestävällä pohjalla, kun unioni rikkoo systemaattisesti omia lakipykäliään jopa perussopimuksista lähtien.
Vuonna 1997 voimaan tulleen Maastrichtin sopimuksen yhteydessä jäsenmaille asetettiin vakaus- ja kasvusopimuksen osana kaksi sitovaa kriteeriä. Vuosittaisen budjettialijäämän on oltava pienempi kuin kolme prosenttia BKT:sta ja julkisen velan on oltava alle 60 prosenttia.
Tilastot kertovat surullista tarinaa näiden kriteerien noudattamisesta. Vakaus- ja kasvusopimuksen asettaman julkisen talouden kolmen prosentin alijäämärajan ylitti 11 euromaata ja 60 prosentin velkarajan 12 euromaata 17:sta.
Eurostatin mukaan euroalueen julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli vuoden lopussa lähes 91 prosenttia. Velkataakka on suurempi kuin koskaan rahaliiton historiassa.
Tammikuussa astui voimaan talouskurisopimus. Sen mukaan jäsenmaiden rakenteellinen alijäämä saa olla enintään 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja julkisen talouden velkasuhteen ollessa alle 60 prosenttia saa alijäämäsuhde olla enintään prosentin.
Sanomattakin on selvää, että suurin osa euromaista ei täytä uuden talouskurisopimuksen kriteereitä.
Unkarin pääministeri on ajanut maassaan läpi omituisia omaa asemaansa juurruttavia perustuslakimuutoksia piittaamatta perustuslakituomioistuimen kannoista. Unkarin pääministerin toimet sotivat räikeästi unionin perusarvoja, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta, vastaan. EU on ollut tässä ihmisarvoa loukkaavan tilanteen hoidossa saamaton.
Kataisen puhe keskittyi lähinnä sääntöjen noudattamiseen talousasioissa. Mitenköhän hänen mielestään EU:n pitäisi toimia näissä tilanteissa, joissa rikotaan oikeusvaltion periaatteita, ihmisoikeuksia ja demokratiaa?
Euroopan unionin oikeusasioista vastaava komissaari Viviane Reding kuvaili käytettävissä olevia rangaistustoimia atomipommiksi, joiden käyttöä pitää harkita kerran jos toisenkin.
Olisikohan tätä pitänyt miettiä silloin kun säännöt hyväksyttiin? Kun kerran säännöt ovat olemassa, niitä täytyy myös noudattaa. Varsinkin kun kyseessä ovat ihmisten perusoikeudet.
On valitettavaa, että Euroopan unioni toimii joissain asioissa Unkarin tavoin, rikkoo ja muuttaa omia sääntöjään jatkuvasti. Euroopan unioni ei toimi oikeusvaltioperiaatteidensa mukaisesti.
Anneli Jäätteenmäki
europarlamentaarikko
Kirjoitus on julkaistu Suomenmaassa 26.4.2013