EKP:n uusi pääjohtaja Mario Draghi europarlamentin kuultavana
Kestääkö euroalue yhtenäisenä? Miten Kreikan käy? Tuleeko markka takaisin Suomeen? Näitä kysymyksiä miettii moni suomalainenkin näinä päivinä.
Financial Times –lehti löi tänään lisää vettä myllyyn. Lehden haastattelussa EKP:n uuden pääjohtajan Mario Draghin tulkittiin olevan huolestunut euroalueen mahdollisesta hajoamisesta.
Tänään moni meistä mepeistä olikin kiinnostunut kuulemaan Draghin ajatuksia tarkemmin, kun hän saapui europarlamentin talousvaliokunnan kuultavaksi.
Euroepäilijöiden pettymykseksi Draghi kielsi epäilevänsä euroalueen kestävyyttä. Päinvastoin, hän halusi luoda uskoa meihin meppeihin ja euroon. En ole ihan varma, kuinka hyvin hän siinä onnistui. Kokouksesta lähtiessä minusta tuntui, että minulla oli pikemminkin enemmän avoimia kysymyksiä päässäni, kun kokoukseen tullessa.
Valiokuntakeskustelua hallitsi kolme suurempaa kokonaisuutta: EU:n uusi taloussopimus, EU-jäsenmaiden talouskoordinaation tiivistäminen sekä luottoluokituslaitosten asema.
EU-maiden taloussopimusluonnoksen mukaan jäsenmaat voidaan haastaa EU-tuomioistuimeen, mikäli ne eivät sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen sitä noudata. Sopimuksessa rajataan budjettialijäämiä ja julkisen velan määrää.
Erityisesti sopimuksen sisältämä vaatimus siitä, että maan rakenteellinen budjettivaje ei saa ylittää 0,5 prosenttia kansantuotteesta, on ongelmallinen.
Ensinnäkin, taloustieteilijöillä on hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, miten rakenteellinen budjettivaje pitäisi laskea. Toiseksi, tällä hetkellä melkein kaikki jäsenmaat Suomi mukaan lukien rikkovat sääntöä. Eli olisiko jatkossa kaikille kaikille jäsenmaille tulossa sakkoa tai haastettaisiinko ne tuomioistuimeen tuomittavaksi?
En jotenkin jaksa uskoa, että kaikille jäsenmaille lyötäisiin sakkolappu käteen. Toivottavasti ei olla siis jälleen kerran luomassa EU-sääntöjä, joita kenenkään ei ole alunperinkään tarkoitus noudattaa…
EU:n talouskoordinaatiota on tiivistetty merkittävästi talouskriisin seurauksena. Toiset sanovat, että kansallisvaltioiden itsenäisyyden viimeisimmätkin rippeet on jo menetetty EU:lle. EU:n liittovaltionkannattajat puolestaan kiittelevät. He vetoavat, että kriisistä ei voida millään muilla tavoin selvitä.
Jäsenmaiden pitää saada taloutensa tasapainoon. Mitä nopeammin, sitä parempi. Mutta tämä ei saa tapahtua luovuttamalla kaikki budjettivalta EU:lle. Tässä asiassa on oltava tarkkana.
Merkittävistä asioista on myös jatkossa päätettävä yksimielisesti. Määräenemmistöpäätöksissä isot jäsenmaat tallovat helposti pienet.
Luottoluokituslaitosten asema on puhuttanut viime aikoina paljon. On sanottu, että niillä on liian paljon valtaa.
Talouskriisin seurauksena EU-maat ovat menettäneet hyviä luottoluokkiaan. Tämän seurauksena ne joutuvat nyt maksamaan korkeampaan korkoa veloistaan.
Komissio antoi marraskuussa ehdotuksen luottoluokituslaitosten valvonnan tiukentamiseksi.
Uuden lainsäädännön tavoitteena on muun muassa vähentää liiallista riippuvuutta luottoluokituksista, varmistaa luottoluokituslaitosten riippumattomuus ja lisätä niiden vastuullisuutta. Pidän ehdotuksia lähtökohtaisesti rakentavina.
EU:n talouskriisi on kaikkea muuta kuin ohi. Paljon on vielä työtä tehtävänä ennen kuin voidaan huokaista helpotuksesta. Jos ylipäätänsä voidaan. Kukaan meistä ei valitettavasti tiedä miten eurolle lopulta käy.
Jos euro selviää, pelastaminen ei saa kuitenkaan tapahtua hinnalla millä hyvänsä. Suomen takuita ja vastuita ei tule enää nykyisestä kasvattaa. Raja on nyt tullut vastaan.