Armeijoiden epäselvä tulevaisuus
Talouskriisin seurauksena Euroopan valtiot ovat joutuneet miettimään uudelleen menojaan. Katseet kääntyvät myös armeijoihin.
Paljon on jo ehtinyt tapahtua. Terveenä uudistuksena voidaan pitää päätöstä Britannian joukkojen vetämisestä Saksasta. Kylmän sodan päättymisestä on jo kaksikymmentä vuotta.
Saksa taas aikoo uudistaa ja leikata armeijaansa rajusti. Armeijan henkilöstömäärää vähennetään neljänneksellä ja yleinen asevelvollisuus lakkautetaan.
Myös Suomessa tullaan tekemään muutoksia. Puolustusvoimiemme komentaja kenraali Puheloinen totesi maanpuolustuskurssin avajaisissa pitämässään puheessa, että puolustusvoimissa pitää tehdä uudistuksia, jotka tuovat pysyviä säästöjä.
EU:n jäsenvaltioiden armeijoiden palkkalistoilla on 1,9 miljoonaa henkilöä. Määrä on valtava, vaikka joukkoon kuuluu myös armeijoissa palvelevat siviilit. Näistä 1,9 miljoonasta henkilöstä huolimatta esimerkiksi EU:n noin 2000 hengen taisteluosastojen kokoaminen on kangerrellut.
Vähemmän rahaa tarkoittaa myös sitä, että asiat pitää tehdä yhteistyössä ja järkevämmin.
Esimerkiksi Britannia ja Ranska tiivistävät puolustusyhteistyötään. Maat ryhtyvät muun muassa testaamaan ydinkärkiä yhdessä ja jatkossa naapurimaat voivat käyttää toistensa lentotukialuksia.
Myös Pohjoismaat tiivistävät puolustusyhteistyötään. Ne valmistelevat turvallisuuspoliittista julistusta, jonka tavoitteena on varautuminen sekä rauhanajan katastrofeihin että sotilaallisiin uhkiin. Tämä on tervetullutta kehitystä.
Kun armeijoista joudutaan leikkaamaan, niin samalla joudutaan miettimään sitä, mitä varten ne ovat olemassa. Turhia osia tulee karsia ja tärkeisiin osiin tulee panostaa.
Eduskuntamme ulkoasianvaliokunta on todennut, että Suomea mahdollisesti kohtaavat uhkat ovat monimutkaistuneet ja epävarmuustekijät ovat lisääntyneet. Perinteinen sotilaallinen uhka on sen mukaan Euroopassa vähäinen.
Uhkakuvina Suomessa pidetään tällä hetkellä laajasti erilaisia häiriöitä. Puhutaan elintarvikehuollon häiriöistä, suuronnettomuuksista, terrorismista jne. Tällaisiin häiriöihin varautumisesta ja estämisestä vastaa Suomessa pääsääntöisesti muut viranomaiset kuin puolustusvoimat.
Todellisin uhkakuva Euroopalle on tällä hetkellä talouskriisi. Tätä uhkaa ei torjuta aseilla.
Julkaistu Suomenamaassa 29.11.2010