Arktisen hysterian partaalla
Arktiset alueet herättävät suuria tunteita. Kirjailija Marko Tapion pääteosta mukaillen joku voi olla jopa arktisen hysterian partaalla.
Ajatus öljyonnettomuudesta Jäämerellä saa ihon kananlihalle. On kuitenkin tekopyhää sanoa, että öljyä saa porata Meksikonlahdella, mutta ei Arktiksella. Öljyä porataan pohjoisilla merialueilla jo nyt.
Suomi ei päätä, poraavatko Venäjä tai Norja öljyä. En voi kuvitella tilannetta, jossa Suomi heristäisi sormeaan vuosikymmeniä pohjoisissa olosuhteissa, myös Barentsin merellä öljyä poranneelle Norjalle.
Arktis on maailman rauhallisinta aluetta. Siellä ei ole konflikteja ja arktiset valtiot, Suomi mukaan lukien, kokoontuvat säännöllisesti Arktisessa neuvostossa.
Arktiset rannikkovaltiot haluavat hyödyntää luonnonresursseja omilla talousvyöhykkeillään. Suomi ja Ruotsikin hyödyntävät luonnonresursseja omilla arktisilla alueillaan, Lapissa ja Norlannissa. Siihen niillä on oikeus.
On parempi olla mukana kuin rannalla ruikuttamassa. Siksi Suomen pitää olla mukana pohjoisilla merialueilla myös öljynporaukseen liittyvässä toiminnassa. Suomi voi ja sen pitää vaikuttaa siihen, että arktinen öljynporaus on kestävää.
Suomessa on jo nyt kehitetty ympäristöteknologiaa, jolla öljyä voidaan onnettomuuden sattuessa kerätä jääolosuhteissa. Suomalaista jääosaamista pitää hyödyntää.
Eikä suomalainen osaaminen rajoitu tähän. Suomen arktinen tietotaito on hyvin laaja-alaista. Venäjä on suomalaisen arktisen energiateknologian päämarkkina-alue.
Suomi voi vuokrata myös jäänmurtajiaan, jotka muutoin seisoisivat toimettomina suurimman osan vuodesta. Suomalaisen merenkulun lippulaivoille löytyy töitä arktisilta merialueilta. Ehdotan, että näillä vuokratuloilla rahoitetaan arktista tutkimusta ja ympäristöystävällisen teknologian kehittämistä.
Ilmastonmuutosta ei pysäytetä sillä, että öljynporaus arktisella alueella kielletään. Muutosta voidaan hidastaa vain, jos fossiilisista polttoaineista siirrytään vähitellen uusiutuvan energian käyttöön.
Tätä kehityskulkua Suomenkin on syytä tukea, mutta tavoitteiden menestyksekäs eteenpäin vieminen edellyttää globaaleja päätöksiä. Mukaan talkoisiin pitää saada EU:n lisäksi Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä.
EU:ta on syytetty ymmärtämättömyydestä arktisissa asioissa. Tilanteen korjaamiseksi komissio esitti vuonna 2008 EU:n arktisen tietokeskuksen perustamista. Lapin yliopiston Arktinen keskus tarttui ideaan ja on vienyt sitä tarmokkaasti eteenpäin.
Esitin vuonna 2012 EU:n budjettiin miljoona euroa tietokeskushankkeen selvittämiseksi. Sain esitykselleni parlamentin ja neuvoston tuen ja nyt Lapin yliopisto verkostoineen tekee selvitystä keskuksen perustamiseksi.
Komissio on mukana Lapin yliopiston hankkeessa, mutta ei ole vielä tehnyt päätöstä keskuksen perustamisesta. Ulkoministeri Erkki Tuomiojan on nostettava asia ykkösprioriteetiksi keskusteluissa EU:n ulkopolitiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin kanssa.
Suomi on luonteva paikka EU:n Arktisen tietokeskuksen sijaintipaikaksi.
Anneli Jäätteenmäki
europarlamentaarikko
Kirjoitus on julkaistu Suomenmaassa 25. lokakuuta 2013