ANNELI JÄÄTTEENMÄKI

EU-ko­mis­sio an­toi tou­ko­kuun alus­sa esi­tyk­sen uni­o­nin ta­lou­sar­vi­os­ta vuo­sil­le 2021–2027.

Osa­na esi­tys­tä on eh­to, jon­ka mu­kaan jä­sen­mai­den on eu­roop­pa­lais­ten va­ro­jen saa­mi­sek­si nou­da­tet­ta­va EU:n pe­ru­sar­vo­ja.

Ra­ha­ha­nat me­ne­vät kiin­ni, jos pe­ru­sar­vot tai oi­keus­val­ti­o­ke­hi­tys vaa­ran­tu­vat.

Kan­na­tan il­man muu­ta tiu­kem­pia eh­to­ja EU-va­ro­jen myön­tä­mi­sel­le.

Eu­roop­pa­lai­ses­sa yh­teis­työs­sä ei voi va­li­koi­da. Ru­si­noi­den li­säk­si on syö­tä­vä pul­la.

Yh­tei­ses­ti so­vi­tus­ta on pi­det­tä­vä kiin­ni.

Yh­tei­seen pot­tiin mak­sa­mam­me ra­hat pi­tää käyt­tää yh­teis­ten ta­voit­tei­den edis­tä­mi­seen ei­kä de­mok­ra­ti­an hal­vek­sun­taan tai ra­ho­jen oh­jaa­mi­seen hal­li­tuk­sen lä­hi­pii­ril­le.

Kan­san­val­lan tär­keim­mät pa­li­kat ei­vät saa ol­la kau­pan Eu­roo­pan uni­o­nis­sa.

Un­ka­ris­sa Fi­desz-puo­lu­een pyö­rit­tä­mä val­ti­o­ko­neis­to puut­tuu jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti kan­sa­lai­syh­teis­kun­nan toi­min­taan ja hei­ken­tää va­paa­ta tie­don­vä­li­tys­tä.

Puo­lan hal­li­tus ulot­taa val­taan­sa epäi­lyt­tä­väs­ti oi­keus­lai­tok­seen.

Va­li­tet­ta­vas­ti Eu­roo­pan par­la­men­tin suu­rin ryh­mä EPP, jo­hon myös ko­koo­mus kuu­luu, suh­tau­tuu pe­ru­sar­voi­hin va­li­koi­vas­ti.

EPP suo­mii ko­va­sa­nai­ses­ti Puo­laa ja te­kee sii­nä oi­kein. Sa­mal­la se on kui­ten­kin räh­mäl­lään Un­ka­rin har­joit­ta­man pe­ru­sar­vo­jen ro­mut­ta­mi­sen edes­sä sik­si, et­tä un­ka­ri­lai­nen Fi­desz on osa EPP:tä.

Vuo­si sit­ten vaa­dim­me Eu­roo­pan par­la­men­tis­sa, et­tä ko­mis­sio käyn­nis­täi­si me­net­te­lyn Un­ka­rin toi­min­nas­ta EU:n pe­ru­sar­vo­ja vas­taan.

Suu­rin osa EPP-ryh­män edus­ta­jis­ta ää­nes­ti esi­tys­tä vas­taan tai tyh­jää.

Saan usein ky­sy­myk­sen, mik­si kes­kus­ta kuu­luu AL­DE-kat­to­puo­lu­ee­seen.

AL­DE:lla on ol­lut kes­kus­tal­le vai­kei­ta kan­to­ja liit­ty­en maa­ta­lou­teen ja liit­to­val­ti­o­ke­hi­tyk­seen. Maa­ta­lous­po­li­tii­kan lin­jauk­set ovat nyt­tem­min liik­ku­neet kes­kus­ta­lai­seen suun­taan ja liit­to­val­ti­ok­rii­ti­koi­ta on ryh­mäs­säm­me koko ajan enem­män.

On­nek­si kes­kus­tan ei kui­ten­kaan tar­vit­se ja­kaa eu­roop­pa­lais­ta po­liit­tis­ta ko­tia oi­keus­val­ti­o­pe­ri­aat­teen haas­ta­jien kans­sa.

Jos em­me ole val­mii­ta puo­lus­ta­maan pe­ru­sar­vo­jam­me, mi­tä­töim­me eu­roop­pa­lai­sen yh­teis­työn pai­na­vim­mat syyt, rau­han ja va­pau­den.