ANNELI JÄÄTTEENMÄKI

Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki puhui keskiviikkona 10.4. Pellervon Päivän seminaarissa Helsingissä Scandic Hotel Presidentissä. Jäätteenmäen puheenvuoro käsitteli elintarviketalouden toimintaympäristön muutosta.

– Euroopan Unionin jäsenyyden myötä koko elintarviketaloutemme kytkeytyy nyt reaaliaikaisesti Euroopan ja koko maapallon talouden ja luonnon kehitykseen, Jäätteenmäki alusti puheenvuoroaan.

Vuoden alussa julkaistun, osuuskuntien asemaa ja kehitystä sisämarkkinoilla selvittäneen, tutkimuksen mukaan osuuskunnilla on ollut myönteinen vaikutus markkinoihin.

– Suomi sijoittui tutkimuksen kärkisijoille. Tutkimus vahvisti myös sen, että osuustoiminta vaikuttaa myönteisesti markkinoiden vakauteen sekä tuottajahintoihin.

Jäätteenmäen mukaan eurooppalainen ruokaketju on kokonaisuutena kuitenkin epätasapainossa. Noin 85 prosenttia EU:n päivittäistavarahankinnoista päätetään 110 ostoyksikössä, ja usein yli kansallisten rajojen. Näiden ostoyksiköiden toimittajina on satojatuhansia erikokoisia yrityksiä ja mukana on myös 38 000 tuottajaosuuskuntaa.

– Varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten on ollut vaikeaa päästä markkinoille ilman kohtuuttomia taloudellisia rasitteita. Osuuskuntien asema on tässä keskustelussa keskeinen, sillä niiden vastuulla on noin puolet ensimmäisen jalostusasteen maataloustuotteiden markkinoista.

Jalostusarvo siirtyy kaupan taseisiin

Vähittäiskaupan keskittyminen on tuottajien kannalta ongelmallista. Suora yhteys kuluttajaan ja hankinnan keskittyminen harvoihin käsiin tarjoaa mahdollisuuden siirtää koko ketjun työllä luotua jalostusarvoa kaupan taseisiin. Samaan aikaan ketjun alkupää, johon suurimmat riskit kohdistuvat, jää jatkuvasti yhä pienemmälle osalle.

– Kun esimerkiksi Suomessa kaksi suurinta ketjua rakennuttavat käsi kädessä uusia loisteliaita kauppakeskittymiä, ainakaan keskinäinen kilpailu ei estä niitä siirtämästä kustannuksia kuluttajien maksettavaksi ruoan hintaan. Julkisuudessa syyt tästä saa niskoilleen kuitenkin suomalainen maanviljelijä.

Jäätteenmäki sanoo ymmärtävänsä hyvin näiden yritysten halun tilanteen säilymiseen nykyisellään.

– Onhan kyse heidän asiakkaistaan tai oikeastaan elinhermostaan. Pallo onkin tässä asiassa meillä poliitikoilla, kuluttajilla ja julkisella vallalla sekä Suomessa että EU:ssa.

– Suomalainen osuustoimintamalli on ollut kotimaisen elintarviketuotannon pelastus.
Arvelen, että jos nykyisten osuustoiminnallisten yritystemme omistajuus olisi ollut vain pörssiriippuvaista, ne olisi jo moneen kertaan konsultoitu Unileverin, Nestlen tai kalifornialaisten eläkeyhtiöiden hellään hoitoon.

Seminaarin järjestänyt Pellervo-seura on osuustoiminnan palvelu- ja yhteistyöjärjestö, joka edistää osuustoimintaa yrittämismallina ja osuuskuntaa kilpailukykyisenä yritysmuotona.