Vähemmän julistuksellisuutta, enemmän tekoja
Parlamentin budjetti- ja tasa-arvovaliokuntien tilaama tutkimus EU-budjetin tasa-arvovaikutuksista julkaistiin vastikään.
Euroopan parlamentti peräänkuuluttaa toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi lähes jokaisessa täysistunnossa. Myös jäsenvaltiot ja komissio ovat sitoutuneet tasa-arvon edistämiseen. Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on yksi EU:n perusperiaatteista.
EU on sitoutunut edistämään tasa-arvotoimia myös taloudellisesti, budjetin tarjoamin keinoin. Tämä on EU:n julkilausuttu tavoite. Tasa-arvoasiat ovat läsnä periaatteena kaikissa budjettipolitiikan osa-alueissa.
Vaikka tasa-arvo mielletään keskeiseksi periaatteeksi, jäävät tavoitteet tasa-arvon parantamiseksi tutkimuksen mukaan liian pinnallisiksi tai yleisiksi. Tutkimuksen mukaan tavoitteiden toteutumisen arviointi on hankalaa. Tilannetta ei helpota, että komissio ei ole edes kehittänyt mittaristoa budjetin tasa-arvovaikutusten tarkasteluun.
Mielestäni tämä on aika yllätyksellistä. Toimivia malleja sukupuolinäkökulman huomioimiseksi nimittäin on. Suomesta muistan erityisesti Valtava-ohjelman, joka käynnistettiin vuonna 2008 hallintoviranomaisen, ministeriöiden ja aluehallinnon valmistelemana. Valtavan tavoitteena oli edistää tasa-arvotietoutta ja -osaamista hankkeen piiriin kuuluvien projektien toteutuksessa. Kaiken lisäksi Valtava sai toteutukseensa EU-tukea!
Budjetin tasa-arvovaikutukset ovat jääneet juhlallisiksi julistuksiksi. Komission seuranta on pettänyt. Valitettavan usein julistuksellisuuteen juuttumiseen törmää myös muussa EU-politiikassa. Viime päiviltä toinen esimerkki on Volkswagen-skandaali. Päästötavoitteet on asetettu, mutta edes tiedossa olevia valvonnan ongelmia ei ole pyritty poistamaan.
Eurooppalainen politiikka kaipaa vähemmän julistuksellisuutta ja enemmän tekoja.