Työt alkavat Brysselissä
Kesä ja loma ovat kohta ohi. Ensi viikolla käynnistyvät työt Brysselissä toden teolla. Vaikeita asioita riittää. Turkki, Brexit, maatalouden kriisi…
Britannian ero unionista herättää edelleen enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. Britannia on ilmoittanut jättävänsä varsinaisen eronpyyntönsä vasta ensi vuonna.
Nyt britit miettivät uuden pääministerin johdolla millaista sopimusta he EU:n kanssa tavoittelevat. Britannia tarvitsee miettimisaikaa, koska edes eron puolesta kampanjoineet eivät olleet varautuneet siihen, että ero todella toteutuu. Mitään suunnitelmaa EU-eron varalle ei ollut olemassa myöskään hallituksella, joka kansanäänestyksen järjesti.
Myös EU:n on mietittävä, millaiseen sopimukseen se Britannian kanssa oikeastaan lopulta pyrkii. Selvää on, että Britannia joutuu myös tulevaisuudessa noudattamaan EU-lakeja, mikäli se mielii tuotteineen unionin sisämarkkinoille.
Se on nähty, että elämä jatkuu kansanäänestyksen EI -tuloksen jälkeenkin. Brysselin ensireaktio oli tyrmistys. Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker vaikutti loukkaantuneelta. Ihan kuin hän olisi saanut pakit henkilökohtaisesti.
Onneksi tunteet ovat laimentuneet. Mutta edelleen on hämärän peitossa, millaista yhteistyö on eron jälkeen.
Tulevalla sopimuksella on suuri merkitys Suomellekin. Siksi meidän tulee valmistautua asiaan hyvin.
Turkki aiheuttaa Britanniaakin enemmän päänsärkyä juuri nyt. Turkki vaatii viisumivapautta tai se uhkaa avata rajat ja pakolaisille tien EU-maihin.
Mitä tekee EU? Se ei halua ottaa lisää pakolaisia, mutta EU ei myöskään voi myöntää turkkilaisille viisumivapautta. Turkki ei täytä viisumivapauden edellytyksiä. Turkki vaikuttaa olevan niskan päällä. EU:n ulkoraja vuotaa kuin seula ilman Turkkia.
Hollannin pääministeri Mark Rutte varoitti Euroopan unionia jo vuosi sitten muinaisen Rooman valtakunnan kohtalosta, jos se ei saa rajojaan hallintaansa.
EU ei ole Rooman valtakunta, mutta ulkorajojaan sen on valvottava. Muuten se antaa ulkopuolisille ja tässä tapauksessa Turkille mahdollisuuden säädellä Eurooppaan tulevien pakolaisten määrää.
Parlamentissa seurataan tarkasti Yhdysvaltain presidentinvaaleja. Euroopalle transatlanttiset suhteet ovat tärkeät. Kampanjoinnin käänteet kiinnostavat ja vauhtia ja käänteitä onkin riittänyt.
Amerikkalaisilla on nyt historiallinen mahdollisuus valita nainen ensimmäistä kertaa maan presidentiksi. Kuten presidentti Obamakin on todennut, presidentinvaaleissa ei liene koskaan aikaisemmin ollut Hillary Clintonia kokeneempaa ehdokasta.
Minäkin toivon Hillary Clintonin valintaa. Hän olisi toinen Yhdysvaltain presidentti, jonka olen tavannut henkilökohtaisesti. Ensimmäinen oli George W. Bush. Hillary Clinton vieraili Suomessa vuonna 1996. Jo tuolloin hän teki suuren vaikutuksen.
Tämän enempää on turha sotkeutua Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Poliittinen kulttuuri siellä on niin erilainen kuin meillä. Ennen äänestystä voimme varautua vielä monenlaisiin käänteisiin.
Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin varapuhemies