Tekijänoikeudesta – korvaus sille, jolle korvaus kuuluu
Äänestimme keskviiikkona (12.9.2018) tekijänoikeusdirektiivistä Euroopan parlamentin täysistunnossa.
Esityksen tarkoitus on taata luovien alojen ammattilaisille, kuten musiikkiartisteille ja journalisteille, oikeus korvaukseen kun heidän tuottamaansa sisältöä käytetään kaupalliseen tarkoitukseen digitaalisilla markkinoilla, eli internetissä.
Netissä on ollut vallalla toisen omaisuuteen kajoamisen kulttuuri. Tähän minä ja valtaosa kollegoistani Euroopan parlamentissa haluamme muutoksen.
Erityisesti alustapalvelut ovat väistelleet velvollisuuttaan maksaa luovien alojen tekijöille reilu korvaus tekijänoikeuksien alaisesta sisällöstä. Samaan aikaan nämä yhtiöt keikkuvat maailman arvokkaimpien yritysten listoilla. Niiden mainostulot ovat monia miljardeja euroja. Musiikkia kulutetaan enemmän kuin koskaan ennen, mutta kasvava osuus tuotoista menee muille kuin muusikoille.
Eniten kohua herättänyt kohta on direktiivin artikla 13. Sen sisältö on selkeä, eikä se millään muotoa rajoita yksityishenkilöiden ilmaisunvapautta, toisin kuin spämmikampanjat väittävät.
Artiklan 13 nojalla verkossa toimivat kaupalliset sisällönjakopalvelut, kuten Youtube, ovat velvollisia solmimaan lisenssisopimukset kaikesta tekijänoikeuksin suojatusta sisällöstä, jota käyttäjät lataavat palveluun yleisön katsottavaksi ja kulutettavaksi. Yksityishenkilöille ei aiheudu velvoitteita tai vastuita.
Jos tekijänoikeuksien haltija ei pääse sopimukseen sisällönjakopalvelun kanssa, palvelun täytyy poistaa tekijälle kuuluva suojattu sisältö sivustoltaan. Sallitun sisällön valvonta ei ole uutta, vaan nytkin laajasti käytössä esimerkiksi Youtubessa. Uusi asia on palvelulle lankeava velvollisuus hankkia lisenssi suojatun sisällön välittämistä varten.
Ilman tekijän lupaa palvelu ei saa välittää suojattua sisältöä. Direktiivin mukaan myös palvelun käyttäjällä on oikeus vaatia nopeaa oikaisua ja poistetun sisällön palauttamista, mikäli hän kokee, että hänen lataamansa materiaali ei loukkaa tekijänoikeuksia.
Ei-kaupalliset palvelut, kuten Wikipedia, pienet yritykset, avoimen lähdekoodin kehitysalustat ja yksityiseen käyttöön tarkoitetut pilvipalvelut jäävät direktiivin ulkopuolelle.
Lisäksi säädöstekstissä nimenomaisesti vaaditaan, että perusoikeudet on otettava erityisesti huomioon ja varmistettava, että sisällön lataamista ei estetä automatisoidusti.
Tekijänoikeusdirektiivin äänekkäin vastustaja parlamentissa on ollut vihreitä ja piraattipuoluetta edustava saksalaisedustaja Julia Reda. Hän vastusti jo alkuperäistä komission esitystä, jossa Youtuben kaltaisille alustoille ei ollut erityisiä velvoitteita. Taustalla on siis ennemmin nettipiratismin periaate kuin sananvapaus. Yllättävää tässä kokonaisuudessa on, että saksalaisedustajan näkemykset vahvistaisivat Googlen ja Youtuben markkina-asemaa.
On helppo unohtaa, että joku on luonut kaiken kuluttamamme sisällön. Tekijällä tulee olla oikeus päättää omien teostensa käytöstä ja jakamisesta.
Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamenin jäsen