ANNELI JÄÄTTEENMÄKI

EU:n tu­le­va mo­ni­vuo­ti­nen bud­jet­ti on par­hail­laan Brys­se­lin asi­a­lis­tan kär­jes­sä.

Ny­kyi­nen ra­hoi­tus­ke­hys­kau­si päät­tyy vuon­na 2020 ja ko­mis­sio on lu­van­nut an­taa esi­tyk­sen seu­raa­vas­ta jak­sos­ta tou­ko­kuus­sa.

Ra­hoi­tus­ke­hyk­sis­sä pää­te­tään, mi­hin ja mi­ten pal­jon EU voi käyt­tää ra­haa tu­le­vi­na vuo­si­na. Ke­hyk­set on lyö­tä­vä luk­koon vä­hin­tään vii­dek­si vuo­dek­si.

Juu­ri nyt pit­kän ai­ka­vä­lin ra­hoi­tus­ke­hyk­sis­tä päät­tä­mi­nen tun­tuu haas­ta­val­ta, kun tus­kin ke­nel­le­kään on sel­vää, mil­lai­sek­si EU muo­dos­tuu tu­le­vien vuo­sien ai­ka­na.

Bud­je­tin suu­rin net­to­mak­sa­ja­maa Iso-Bri­tan­nia on läh­dös­sä, mut­ta sa­maan ai­kaan on epä­sel­vää, mil­lai­nen on sen suh­de uni­o­niin jat­kos­sa.

Brit­tien läh­tö lyö­nee bud­jet­tiin am­mot­ta­van lo­ven, jos­ta teh­dyt ar­vi­ot vaih­te­le­vat 8–12 mil­jar­din eu­ron vä­lil­lä vuo­sit­tain. Toi­saal­ta bud­jet­ti­va­jeen uha­tes­sa EU:lle so­vi­tel­laan uu­sia teh­tä­viä, joi­den hoi­ta­mi­ses­ta ei sel­vi­tä il­man ra­hoi­tus­ta.

Bud­je­tin suh­tees­sa jä­sen­maat voi­daan ja­kaa kah­teen eri ryh­mään: net­to­mak­sa­jiin ja net­to­saa­jiin. Suo­mi kuu­luu täs­sä ja­ot­te­lus­sa net­to­mak­sa­jien ryh­mään. Mak­sam­me vuo­sit­tain EU:n bud­jet­tiin enem­män kuin saam­me ta­kai­sin.

Tämä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta sitä, et­tä Suo­mel­le oli­si EU:sta vain hait­taa. Kaik­kia EU:n hyö­ty­jä ei voi­da mi­ta­ta suo­raan bud­jet­ti­lu­vuin.

Yri­tyk­set hyö­ty­vät muun mu­as­sa kau­pas­ta EU:n si­sä­mark­ki­noil­la ja EU:n kaup­pa­kump­pa­nien kans­sa. Jo­kai­nen meis­tä voi mat­kus­taa, opis­kel­la ja työs­ken­nel­lä va­paas­ti mis­sä ta­han­sa EU:n jä­sen­val­ti­os­sa.

Suo­men läh­tö­koh­ta neu­vot­te­lui­hin on­kin ol­lut se, et­tä net­to­mak­suo­suu­tem­me py­syy koh­tuul­li­se­na. Suo­mi ei kuu­lu net­to­mak­sa­jien tiu­kim­paan lei­riin, ku­ten esi­mer­kik­si naa­pu­rim­me Ruot­si, joka ei ole val­mis mak­sa­maan li­sää.

Hal­li­tuk­sen lin­jaus­ta on ky­see­na­lais­tet­tu ja pi­det­ty epä­sel­vä­nä – it­sek­kää­nä­kin. Mie­les­tä­ni lin­jaus on luon­nol­li­nen läh­tö­koh­ta tu­le­viin neu­vot­te­lui­hin. Suo­men on pi­det­tä­vä puo­len­sa, ja oli­si nai­i­via aja­tel­la, et­tä myös muut net­to­mak­sa­jat ei­vät te­ki­si niin omal­ta osal­taan.

EU pe­rus­tuu sy­ner­gi­al­le. EU:n ra­han­käyt­tö pi­tää oh­ja­ta aloil­le, jois­sa voim­me ol­la yh­des­sä enem­män. EU:n bud­je­tis­sa käy­te­tyn eu­ron on ol­ta­va te­hok­kaam­pi kuin jä­sen­mai­den sa­maan tar­koi­tuk­seen käyt­tä­mät eu­rot.

Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin jäsen

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaassa 2.3.2018