Suomen EU-linja hukassa
EU:n huippukokous on ensi viikon torstaina ja perjantaina. Se on tärkeä kokous, sillä siellä on tarkoitus sopia seuraavan viisivuotiskauden budjettiraameista.
Ensi viikon huippukokous on tärkeä myös Suomen kannalta. Miten käy Suomen alue- ja maataloustukirahojen?
Katseet kohdistuvat Kataisen hallitukseen. Mikä on hallituksen EU-linja? Valitettavasti näyttää siltä, että linja on hukassa.
Komissio esittää viiden prosentin korotusta EU:n budjettiin. Suomi puolestaan esittää runsaan sadan miljardin leikkausta komission esitykseen. Mitä muuta Suomi haluaa tai vaatii, on jäänyt epäselväksi.
Miksi hallitus ei ota esille jäsenmaksuhelpotuksia? Perussääntö on, että jäsenmaat maksavat noin prosentin bruttokansantulostaan EU:lle, mutta osa jäsenmaista on neuvotellut helpotuksia maksuosuuteensa.
Kuuluisin on Britannian maksuhelpotus vuodelta 1984. Margaret Thatcher paukutti käsilaukkuaan ja huudahti: ”Haluamme rahamme takaisin.” Se kannatti.
Britannia on hyötynyt 80 miljardin euron edestä pelkästään Suomen EU-jäsenyyden aikana.
Tänä vuonna Suomen maksuosuus oli 106 miljoonaa enemmän Britannian maksuhelpotuksen vuoksi.
Myös Saksalle, Hollannille, Itävallalle ja Ruotsille annettiin maksuhelpotuksia tiukkojen neuvottelujen jälkeen vuonna 1999. Näiden maiden helpotukset ovat määräaikaisia ja niiden jatkosta päätetään nyt. Nyt on aika puuttua niihin.
Eurooppa-ministeri Alexander Stubbin mukaan Suomi ei vaadi jäsenmaksualennusta Tanskan tapaan, koska ”sillä tiellä Suomi heikentäisi omaa neuvotteluasemaansa”. Mikä se neuvotteluasema on?
Suomi siis hyväksyy muiden maiden maksualennukset, mutta itse ei alennuksia vaadi.
Suomen hallitus kumartelee nyt joka suuntaan vailla johdonmukaista linjaa. EU:ssa kaikki ajavat omia etujaan. Jos ei mitään vaadi, ei myöskään mitään saa.
Suomi maksaa EU:lle enemmän kuin mitä se siltä saa. Suhteessa bruttokansantuloon ainoastaan Italia ja Hollanti maksavat meitä enemmän. Saksan ja Tanskan kanssa olemme tasoissa.
Viime vuonna EU-laskumme summa oli 652 miljoonaa euroa. Maksuosuutemme olisi alhaisempi, ellei osa jäsenmaista saisi jäsenmaksuhelpotuksia.
Hallitus on arvioinut, että ensi vuonna lasku on jo 776 miljoonaa eli 123 euroa suomalaista kohti. Summa kasvaa, kun uusia jäsenmaita hyväksytään EU:n jäseneksi.
Vertailuna todettakoon, että Suomi saa tällä budjettikaudella vuosittain keskimäärin noin 250 miljoonan euron edestä EU:n aluetukia. Ensi rahoituskaudella summa pienenee 15 – 30 prosenttia.
Mikäli Suomi ei pidä puoliaan, voimme olla tilanteessa, että maksamme enemmän muiden maiden maksualennuksia kuin mitä saamme EU:n aluetukina takaisin. Ei hyvältä kuulosta.
Toivon hallitukselta tiukkaa linjaa kaikkien maksualennusten poistamiseksi.