Suomalaisia EU-suurlähettiläiksi
Kari Huhta kirjoitti kolumnissaan äskettäin, että suomalaisia ei juuri ole merkittävissä viroissa YK:n päämajassa, New Yorkissa. Tällä on voinut olla merkitystä Suomen turvallisuusneuvostokampanjassa.
Valitettavasti tilanne on huono myös EU:ssa. Ensi vuonna Suomesta tulee ainoa EU:n jäsenmaa, jolla ei ole ainuttakaan EU-delegaation päällikköä eli EU-suurlähettilästä. Yhteensä EU-suurlähettiläitä on noin 140.
Tällä hetkellä ulkosuhdehallinnossa on yksi suomalainen suurlähettiläs, mutta hän on jäämässä eläkkeelle. Pienellä Belgialla on 15 EU-suurlähettilästä.
Suomen pitää päämäärätietoisemmin ja systemaattisemmin ryhtyä ajamaan suomalaisia hyville paikoille, jotta Suomi saa oikeudenmukaisen osuuden tärkeistä paikoista ja äänensä kuuluviin.
EU:n ulkosuhdehallintoon haetaan diplomaatteja virkamieskilpailun lisäksi kansallisista ulkoasiainministeriöistä. Suurlähettilääksi voi päästä, vaikka ei olisi aikaisempaa kokemusta komissiosta tai muista instituutioista. Siksi on tärkeää, että merkittäviin EU-tehtäviin edetään myös Katajanokalta.
Syyt suomalaisten huonoon asemaan EU:n ulkosuhdehallinnossa löytyvät paitsi Brysselistä myös Helsingistä. Katajanokalla pelataan omaa sisäistä peliä ja keskitytään liian harvoihin vapaana oleviin EU-suurlähettiläspaikkoihin.
Tilanteeseen on tultava muutos. On Suomen etu saada suomalaisia tärkeisiin EU-virkoihin.
Julkaistu Helsingin Sanomien mielipidesivulla 18.11.2012