Ranskan ja Saksan akseli
Mikä yhdistäisikään Saksan Angela Merkeliä ja Ranskan Francois Hollandea paremmin kuin yhteinen vastus, Venäjän presidentti Vladimir Putin?
Kaksikon yhtenäinen linja on pitänyt Ukrainan konfliktin aikana. Presidentti Hollande ja erityisesti liittokansleri Merkel ovat myös sen kaliiperin poliitikkoja, jotka herra Putin kelpuuttaa kanssaan samaan kahvipöytään.
Saksa on tympääntynyt Venäjän toimintaan jo yli vuoden jatkuneen konfliktin aikana. Venäjää taitavan ja Itä-Saksassa varttuneen Merkelin on ollut verrattain helppo lähestyä Putinia. Joskin Merkelin kerrotaan tokaisseen, että Putin on ”kuin toiselta planeetalta”. Huomioon on ollut Ranskan presidentinkin helppo yhtyä.
Hollande on myös oppinut kautensa aikana, että Merkelin kanssa kannattaa esiintyä. Tämä tuo painoarvoa epäsuositulle presidentille.
Joskin talouden kysymyksissä Saksan ja Ranskan saattaa olla vaikeampi löytää yhteistä säveltä. Saksan vienti vetää ja Ranskan talous laahaa perässä. Komissio on patistanut Saksaa kuluttamaan enemmän ja Ranskaa julkisen talouden remonttiin.
Saksalaista ja ranskalaista poliitikkoa kuunnellessa tuntuu siltä, kuin ensimmäinen puhuisi mansikoista ja toinen mustikoista. Niin kaukana näiden kahden naapurimaan poliittiset kulttuurit ovat toisistaan.
Mutta yritystä yhteisymmärryksen löytämiseen on.
Kaksi taloustutkijaa, ranskalainen Jean Pisani-Ferry ja saksalainen Henrik Enderlein, vierailivat vastikään parlamentissa. He laativat raportin Saksan ja Ranskan talousministerien, Sigmar Gabrielin ja Emmanuel Macronin, pyynnöstä ja käyttöön.
Tutkijakaksikon mukaan EU on liian suuri ja hidas tekemään talouden uudistuksia. Tässä ei sinänsä ole mitään uutta, mutta vaihtoehto nostatti kulmakarvoja.
Pisani-Ferry ja Enderlein väläyttävät Saksan ja Ranskan yhteistä talousaluetta. Tutkijat ovat sitä mieltä, että Saksan ja Ranskan on yhtenäistettävä lainsäädäntöään ja toimeenpantava välttämättömiä uudistuksia. Heidän mukaansa ”muu Eurooppa” seuraisi ajan mittaan perässä, koska ei muuta voi.
Turhautumista on helppo ymmärtää, mutta johtopäätöstä on vaikea hyväksyä. Vaikka Saksan ja Ranskan vaikutusvalta unionissa on kiistaton, on EU yhteisö, joka sitoo suuret yhteistyöhön pienten kanssa. Pieni voi olla kokoaan suurempi, jos osaa neuvotella.
Lisäksi on hyvä muistaa, että talousuudistusten jarruna ei suinkaan aina ole pienet jäsenvaltiot vaan pikemminkin juuri suuret. Toisaalta suuret asiat eivät EU:ssa etene, elleivät Saksa ja Ranska löydä toisiaan.
Tasapainon kannalta lieneekin hyvä, että Saksa ja Ranska tulevat toimeen, mutta eivät liian hyvin vaan juuri sopivasti.