27
heinä
2012

Pohjoisen merkitys kasvaa

Lapin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta perustettiin vuonna 1979. Muistan tiedekunnan perustamisen ja sitä edeltävän keskustelun hyvin, sillä opiskelin 1970-luvulla oikeustieteitä Helsingin yliopistossa.

Lapin oikeustieteellisen perustamista kannatettiin ja vastustettiin. Erityisen hyvin mieleeni on jäänyt erään helsinkiläisen oikeustieteen professorin lausuma. Hänen mielestään oikeustieteitä ei voi opettaa napapiirillä.

Erinomaisesti on voitu, jo reippaasti yli 30 vuoden ajan. Ja hyvin ovat valmistuneet sijoittuneet.

Monella muullakin taisivat mennä kahvit väärään kurkkuun, kun luki Helsingin johtavan kunnallispoliitikon Harry Bogomoloffin ajatuksia Lapista ja Lapin yliopistosta. Hänen mielestään Lappi on vaikea paikka elää, ja Lapin yliopistosta valmistuneet kelpaavat lumitöihin.

Lappi on hyvä paikka elää ja myös opiskella. Bogomoloffin kannattaa muistaa, etteivät kaikki halua asua Helsingissä.

Tärkeää on pitää huolta kaikista suomalaisista ja taata palvelut jokaiselle ja koko maassa.

Lapin asema EU-tasolla on vahvassa nousussa. Euroopan komissio ja ulkosuhdehallinto julkaisivat kesäkuussa uuden Arktisen strategian. EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Catherine Ashton vieraili aikaisemmin keväällä Rovaniemellä, mutta ei Helsingissä.

Pohjoisen elinkeinot ovat Suomelle tärkeitä. Lapin noin 1000 matkailualan yritystä tarjoavat töitä muillekin kuin lappilaisille. Omasta perhepiiristänikin on lähdetty töihin Lappiin. Vuonna 2009 maakunnassa rekisteröitiin 2,2 miljoonaa yöpymistä, mutta Lapin liitto arvioi todellisen luvun kolminkertaiseksi. Niin ikään Lapin kaivosteollisuudella on merkitystä koko Suomelle.

Niin hieno kaupunki kuin Helsinki onkin, jää se yleensä kakkoseksi joulupukille. Kun kysyn ulkomaalaisilta mitä he tuntevat Suomesta, vastaus on yleensä Lappi, porot ja joulupukki. Näin on myös Euroopan parlamentissa.

Bogomoloffin puheet heijastelevat kokoomuksen kielteistä asennetta Lapin kehittämistä kohtaan. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jan Vapaavuori puolestaan häpesi sitä, että Itä-Suomessa aloitetaan oikeustieteellinen koulutus.

Maakuntien jatkokoulutusmahdollisuudet ovat tae sille, että nuoret voivat jäädä kotimaakuntaansa – tai helsinkiläinen lähteä opiskelemaan oikeustieteitä Rovaniemelle.

Korkeakoulut ovat kasvun moottoreita Pohjois-Suomessa siinä missä etelässäkin. Kajaanin ammattikorkeakoulu tunnetaan valtakunnallisesti tärkeänä tietokonepelien kehittäjänä. Ammattikorkeasta valmistuneilla on kysyntää myös oman maakunnan ulkopuolella. Angry birdsejä ei ole Suomessa liikaa, mutta tulevaisuuden kannalta on myönteistä, että Kajaanista valmistuu raudankovia ammattilaisia.

Alueet eivät kehity ilman, että niitä tietoisesti kehitetään. Näin on myös Helsingin laita. Kun maakunnalla on hyvät kehitysnäkymät, voivat nuoretkin luottavaisin mielin jäädä kotiseudulleen opiskelemaan ja töitä tekemään.

Nyt jos koskaan Pohjois- ja Itä-Suomi tarvitsevat puolustajansa. Bogomoloffin ja Vapaavuoren puheet eivät ole kevyttä kesäpuhetta, jotka voidaan sivuuttaa olankohautuksella. Nämä miehet ovat tärkeitä kokoomuslaisia päättäjiä, jotka tietävät mitä puhuvat ja millaisen Suomen haluavat.

Minä haluan kehittää koko Suomea ja turvata Lapin yliopiston aseman tulevaisuudessakin.

Julkaistu Lapin Kansassa 27.8.2012