ANNELI JÄÄTTEENMÄKI

Eilen Euroopan parlamentti käsitteli ensi vaalikauden paikkajakoa ja yleisesti vaaleihin liittyviä asioita. Paikkajako tarkistetaan kerran vaalikaudessa.

Britit jättävät parlamentin, joten nyt olisi ollut historiallinen tilaisuus pienentää parlamentin kokoa. Parlamentissa istuu nyt 751 edustajaa.

Pienempi EU, pienemmät ja tehokkaammat toimielimet. Se on mahdollisuus, johon olisi syytä tarttua.

Parlamentti päätyi esittämään, että brittien 73 paikasta jaetaan 27 Brexitin jälkeen muille jäsenmaille. Suomelle tässä mallissa tulisi yksi lisäpaikka.

EU-valtionpäämiehet tekevät lopullisen päätöksen parlamentin linjauksesta. Vaikka Suomelle esitetään lisäpaikkaa, en kannata briteiltä jakautuvien paikkojen jakamista. Esimerkiksi Ranska ja Espanja saisivat kumpikin viisi paikkaa lisää, Italia kolme.

Osa mepeistä olisi myös halunnut käyttää brittimepeiltä vapautuvia paikkoja ylikansallisen vaalipiirin ja ehdokaslistojen luomiseen. Tämä aloite kaatui.

Perusteluna ylikansallisille listoille on käytetty eurooppalaisen demokratian vahvistamista, EU-kysymysten nostamista esiin vaalien aikana sekä piristysruisketta alhaiselle äänestysaktiivisuudelle.  Nämä ovat kannatettavia asioita, mutta ylikansallinen lista ei vastaa näihin tarpeisiin.

Ylikansallisten meppien suhde äänestäjiin olisi epämääräinen ja ongelmallinen. Listat eivät lisäisi demokratiaa, vaan suurten jäsenmaiden vaikutusvaltaa.

Listojen kärkipaikoille laitettaisiin isojen jäsenmaiden ehdokkaita.

Jos eurooppalainen puolueryhmä haluaa ääniä, Saksassa tai Ranskassa niitä on jaossa kymmeniä miljoonia verrattuna Suomen muutamaan miljoonaan. Suomeen ei siis kannata panostaa sen pahemmin ehdokasasettelulla kuin kampanjoinnilla.

Edustuksellisen demokratian ydintä on, että äänestäjällä ja edustajalla on saumaton yhteys. Tätä vaatimusta ylikansallinen lista ei täytä.

Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin jäsen