ANNELI JÄÄTTEENMÄKI

Parlamentissa äänestettiin tänään (16.02.) EU:n tulevaisuutta käsittelevistä mietinnöistä. Olen saanut muutamia huolestuneita yhteydenottoja asiaan liittyen. Huolet liittyvät siihen, että mietintöjen hyväksyminen johtaisi kiihtyvään liittovaltiokehitykseen.

On totta, että mietinnöt ovat hyvin liittovaltiomyönteisiä ja niissä esitetään muun muassa EU:lle valtionvarainministeriä ja euroalueen omaa budjettia. Nämä ovat ehdotuksia, jotka nostetaan esiin aika ajoin ja yhtä monta kertaa ne on myös tyrmätty. Esimerkiksi ehdotus valtionvarainministeristä on nostettu esille juo vuonna 1990-luvn alussa. Yksikään jäsenvaltio ei kannattanut silloin esitystä.

Mietinnöt eivät saaneet äänestyksissä parlamentin vankkaa tukea, mutta ne hyväksyttiin tiukin luvuin. Itse äänestin mietintöjä vastaan.

Nämä mietinnöt ovat julkilausumia, eivät päätöksiä. Ne päätyvät hyvin suurella todennäköisyydellä mappiin Ö. Ne eivät sido jäsenvaltioita eivätkä komissiota. Mietinnöissä esitettäviä liittovaltiokehitystä tukevia perussopimusmuutoksia ei ole nyt vireillä. Perussopimusten muuttaminen vaatii aina jäsenvaltioiden yksimielisen päätöksen.

Komissio antaa samasta aihepiiristä tiedonannon maaliskuussa Rooman sopimuksen 60-vuotisjuhlinnan yhteydessä. Parlamentti halusi antaa omat julkilausumansa ennen komissiota.

Kannatan eurooppalaisten valtioiden yhteistyötä. Parempaa Euroopan unionia ei rakenneta uusia instituutioita rakentamalla ja keskittämällä valtaa Brysseliin. Mietinnöt edustavat federalistia haaveunia, joille ei löydy kaikupohjaa unionin jäsenmaiden kansalaisten keskuudesta. Toteutuessaan ne saattaisivat enemmänkin hajottaa kuin rakentaa unionia.

Euroopan unionia on kehitettävä hakemalla ratkaisuja ongelmiin, jotka koskettavat kansalaisia. Unionin on löydettävä ratkaisuja ongelmiin, kuten veronkiertoon ja veropakoiluun, työttömyyteen ja eriarvoistumiseen.

Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin jäsen