Palkkaepätasa-arvo ongelma koko EU:ssa
Ahtaajamiehet ovat lakossa ja lamauttavat Suomen vientivetoisen talouden. Heidän työehtojaan parannetaan. Sairaanhoitajanaiset vaativat suurempaa palkkaa, päätyvät lakkoon, mutta valtiovalta Suomessa muistuttaa, että sairaanhoitajat eivät oikeastaan voi olla lakossa. Palkka nousee hieman, mutta korkeasti koulutetut ja ihmishenkiä pelastavat sairaanhoitajat eivät edelleenkään pärjää palkkauksessa paperimiehille.
Emännöin tänään kahden muun ryhmäni jäsenen virolaisen Siiri Oviirin ja bulgarialaisen Filiz Hyusmenovan kanssa seminaaria palkkaepätasa-arvosta. Tilaisuus oli jälleen kerran tärkeä huomautus siitä, että palkkaepätasa-arvo on todellisuutta koko Euroopassa. Eurooppalaiset naiset tienaavat keskimäärin 17,8 prosenttia vähemmän kuin miehet.
Vähemmän tienaavat naiset saavat myös pienempää eläkettä kuin miehet. Palkkaepätasa-arvo vaikuttaa läpi elämän.
Samapalkkaisuusperiaate mainitaan jo vuoden 1957 Rooman sopimuksessa, joka kuuluu EU:n perussopimuksiin. Vuonna 1975 EU sääti direktiivin, jossa todetaan, että samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka, ja syrjintä on poistettava.
Työ palkkatasa-arvon eteen jatkuu. Komissio analysoi parhaillaan EU:n lainsäädännön riittävyyttä ja ehdottaa mahdollisesti uutta lainsäädäntöä tulevaisuudessa. Tällä hetkellä Brysselissä puhuttaa äitiyslomadirektiivi, jonka puitteissa Euroopan parlamentin tasa-arvovaliokunta ehdottaa 20-viikkoista, täyspalkallista äitiyslomaa eurooppalaisille äideille. Ei ole oikein, että nainen jää tulokehityksessä miestään jälkeen äitiysvapaan vuoksi.
Naisten ja miesten ammatillinen eriytyminen on niin ikään ongelma ja lisää palkkaepätasa-arvoa. Jopa suomessa ammatteihin liittyy sukupuolittuneita stereotypioita. Eriytymistä on myös yliopistoissa ja korkeakouluissa. Teknillisillä aloilla suurin osa opiskelijoista on miehiä, kun taas humanistisilla aloilla valtaosa opiskelupaikoista menee naisille.
Helmikuussa parlamentti hyväksyi mietinnön naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa. Toukokuussa parlamentti keskusteli ja äänesti naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelman tulosten arvioinnista ja suosituksista jatkotoimiksi. Johtopäätös oli, että paljon on vielä tehtävää. Pelkkä puhe ei riitäkään – tarvitaan tekoja.
Opettajia sanotaan arvostettavan, mutta arvostus ei näy heidän palkoissaan. Palkkaepätasa-arvo johtuu siitä, ettei naisvaltaisia ammatteja arvosteta yhtä paljon kuin miesvaltaisia ammatteja. Kyse on siis asenteista, mutta niin pitkään kun on kyse asenteista, voidaan asioita myös muuttaa.
Ei riitä, että tasa-arvoa ja palkkatasa-arvoa käsitellään omana sektorinaan. Tasa-arvo on valtavirtaistettava osaksi kaikkea politiikkaa mukaan lukien työ- ja perhe-elämä.
Julkaistu Keskustanaisten sivuilla 22.6.2010