Direktiiviehdotus koskee vähintään yhden, mutta alle 50 megawatin tehoisia laitoksia. Näiden laitosten pienhiukkaspäästöt ovat alle viisi prosenttia kaikista EU-alueen hiukkaspäästöistä. Suomessa ilmanlaatu on keskimäärin merkittävästi parempi kuin huonoimmillaan EU-alueella.
Ehdotus on Suomen kannalta hyvin ongelmallinen. Suomen hallitus on hoitanut huonosti asiaa. Direktiivin piiriin kuuluisi Suomessa vajaat 2400 laitosta, joiden muuttaminen vastaamaan uusia päästörajoja olisi kallista. Asia on siis todella tärkeä.
Investointeja jouduttaisiin tekemään erityisesti pieniin, 1-10 megawatin tehoisiin biomassaa käyttäviin polttolaitoksiin. Tähän kategoriaan kuuluu paljon kunnallisia lämpövoimalaitoksia.
Ehdotuksella on aluetaloudellisia vaikutuksia, erityisesti pienissä polttolaitoksissa. Toteutuessaan esitetyn kaltaisena direktiiviehdotus hankaloittaisi erityisesti biomassan käyttöä ja toimisi näin EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vastaan.
Uudet päästörajat pakottaisivat laitokset investoimaan suodatinjärjestelmiin, käytännössä erilaisiin sähkö- tai kuitusuodattimiin. Laitoskohtaiset kustannukset vaihtelevat eri arvioiden mukaan 200 000 – 1 000 000 euroon. Monessa tapauksessa tarvitaan lisämuutoksia esimerkiksi laitoksen rakenteisiin.
Komission vaikutusarviossa puuttuu noin neljännes Suomen laitoksista, joten alkuperäiset laskelmatkaan eivät ole oikein. Komission vaikutuksenarvioinneissa onkin paljon parantamisen varaa. Ei ole hyväksyttävää, että merkittäviä direktiiviehdotuksia laaditaan ilman kunnollisia ja totuudenmukaisia esiselvityksiä.
Onko Suomen hallitus nukahtanut, kun asiaa on käsitelty? Hallituksen pitää huomattavasti terävöittää otettaan suomalaisten etujen ajamisessa. Hallituksen pitää myös nykyistä paremmin vaikuttaa ennakkoon.
Asian käsittely etenee kevään aikana parlamentissa.
Anneli Jäätteenmäki
europarlamentaarikko (kesk.)
Julkaistu Ilkassa 29.1.2015