Naisministerit koolla
Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa on juhlittu monin tavoin koko Suomessa. Me suomalaiset arvostamme itsenäisyyttämme ja ymmärrämme sen arvon.
Juhlan kunniaksi pääministeri Juha Sipilä kutsui ennen itsenäisyyspäivää kaikki elossa olevat naisministerit Valtioneuvoston juhlahuoneistoon kahville. Kutsu oli tervetullut. Ensimmäistä kertaa kaikki elossa olevat ministereinä toimineet naiset oli kutsuttu yhdessä koolle.
Kutsua noudatti 35 naista. Olimme kaikki tyytyväisiä kutsusta. Naisten iloinen puheensorina täytti koko juhlahuoneiston eteisestä saakka. Oli mukava tavata tuttuja, muistella menneitä ja juhlia itsenäisyyttä.
Kaikkiaan Suomessa on toiminut 87 naista ministerinä. Sosiaalidemokraateilla naisministereitä on ollut 27, Kokoomuksella 19 ja Suomen Keskustalla/Maalaisliitolla 17. Miehiä sen sijaan on ollut ministereinä 507. Puheessani Smolnassa sanoinkin, että meidät naiset voitiin kutsua valtioneuvoston juhlahuoneistoon, koska me mahdumme sinne. Miehiä on niin paljon, että tila olisi käynyt pieneksi.
Suomessa naiset saivat täydet poliittiset oikeudet vuonna 1906. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeusuudistus toteutui aikana, jolloin Suomi oli vielä autonominen osa suurta Venäjää, ei itsenäinen valtio. Venäjällä vastaavat oikeudet toteutuivat vasta yli kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1918. Ranskassakin naiset saivat poliittiset oikeudet vasta toisen maailmansodan jälkeen. Naapurimaamme Ruotsi tuli myös jälkijunassa antamalla täydet poliittiset oikeudet naisille vuonna 1919.
Naisten äänioikeudesta vallitsi laaja yksimielisyys. Naisten oikeus asettua ehdolle jakoi mielipiteitä. Poliittisia oikeuksia valmistelleen komitean puheenjohtaja professori Robert Hermasson jätti eriävän mielipiteen komitean mietintöön. Hän katsoi, että naisilla ei ole tarvittavaa arvovaltaa ja toiseksi, naiset taipuvat helposti kannattamaan äärisuuntia.
Vuonna 1907 eduskuntaan valittiin 181 miestä ja 19 naista. Kului kuitenkin parisenkymmentä vuotta ennen kuin sosialidemokraatti Miina Sillanpää valittiin ensimmäisenä naisena hallituksen jäseneksi vuonna 1926.
Suomen eduskunnassa on ollut myös maailman ensimmäinen aviopari kansanedustajina. Osuustoimintaliikkeen perustaja Hannes Gebhard ja hänen vaimonsa Hedvig valittiin Suomen ensimmäiseen eduskuntaan 1907. Molemmat valittiin Suomalaisesta puolueesta, joka oli Kokoomuksen edeltäjä. Hedvig Gebhard teki alusta alkaen yhteistyötä muiden naisedustajien kanssa puoluerajoista välittämättä. Hänen pitkäaikaisempia yhteistyökumppaneita olivat edistyspuolueen Mandi Hannula ja sosialidemokraattien Miina Sillanpää.
Naisten yhteistyö on tarpeen vielä tänäkin päivänä. Verkostoituminen kannattaa, ja siinä meillä naisilla on paljon parantamisen varaa.
Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin jäsen
Kirjoitus on julkaistu 21.12. Keskustanaisten Verkkoavain -blogissa