ANNELI JÄÄTTEENMÄKI

Jokaisen lähipiirissä on huonomuistisia ihmisiä. Huonomuistisuus sinänsä ei ole tavatonta. Kaikilla meillä, niin nuorilla kuin vanhoilla, on hetkiä, jolloin muisti pätkii. Siitä on vielä pitkä matka vakavaan sairauteen, jollainen Alzheimerin tauti on.

Tiedossa on monia riipaisevia tositarinoita siitä, miten muistisairas on lähtenyt kotoaan tai hoitopaikasta ja kadonnut kohtalokkain seurauksin.

Menossa on myös Muistiliiton käynnistämä Välitä! -viestintäkampanja, joka sai alkunsa traagisesta tapahtumasta: muistisairas jäi paleltumaan hankeen kenenkään välittämättä. Kukaan ei ollut kiinnostunut, miksi vanha ihminen kulki kovassa pakkasessa ulkona ilman päällysvaatteita.

Äitinsä menettänyt haukiputaalainen nainen on rohkeasti kertonut tapauksesta ja antanut samalla kasvot kampanjalle. Vetoomuksensa hän lopetti seuraavasti: Välitetään toisistamme.

Kuulun noin 40 europarlamentaarikon kanssa Alzheimer Alliance -ryhmään. Haluamme tukea muistisairaita ja heidän parissaan työskenteleviä. Alzheimerin taudin ennaltaehkäisyssä ja hoidossa eurooppalainen yhteistyö on tärkeää.

Avainsana on tutkimus. Voimavaroja onkin suunnattava erityisesti tutkimukseen, eikä uuden byrokratian luomiseen ja ylläpitoon. Moni panee toivonsa lääketieteeseen.

Muistisairaus on viheliäinen. Toisinaan se etenee hitaasti antamatta mitään merkkejä ensimmäisinä vuosina. Toisinaan se vie terveyden nopeasti.

Sairastuneelle voi olla hyvin vaikea itse huomata kaikkia oireita. On tärkeätä, että lähiomaiset hyväksyvät muuttuneen tilanteen. Apua tarvitsevat sekä sairas että lähiomainen, jotta tilanne ja avuntarve voidaan kartoittaa.

Arviolta noin 130 000 suomalaista ja 10 miljoonaa eurooppalaista kärsii erilaisista muistisairauksista. Valtaosalla on Alzheimerin tauti. Peräti 36 suomalaista saa diagnoosin muistisairaudesta joka päivä. Vuosittain se tarkoittaa yli 13 000 ihmistä.

Muistisairaudet eivät kosketa vain iäkkäitä ihmisiä. Suomessa työikäisiä muistisairaita saattaa olla jopa 7000.

Muistisairaiden asumisen ja elämisen turvallisuuteen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Vahinkoja ja vaaratilanteita sattuu usein, tulen kanssa pitää olla tarkkana ja kaatumiset ovat yleisiä. Kotona onnettomuuksia voidaan ehkäistä pienillä konkreettisilla teoilla.

Sairastuneiden lähimmäisillä on erityinen vastuu ja velvollisuus, Sairaille ja heidän läheisilleen on järjestettävä tarvittava tuki, jotta heidän elämästään ei tulisi liian raskasta. Omaishoitajille maksettava korvaus on edelleen liian pieni.

Kannustan suomalaisia ottamaan osaa Vie vanhus ulos -haastekampanjaan, jossa haastetaan järjestöjä, yhteisöjä ja yksityishenkilöitä ulkoilemaan ikäihmisten kanssa.

Tavoitteena on, että mahdollisimman moni ikäihminen eri puolilla Suomea voi ulkoilla säännöllisesti ja turvallisesti. Ei mikään kohtuuton tavoite. Pidetään huolta toisistamme! Siitä tulee hyvä mieli.

Anneli Jäätteenmäki

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (kesk.).

Kirjoitus on julkaistu Ilkassa 18.9.2013.