Mediassa tilannetta verrattiin jopa sotatilaan. Sotatilasta ei kuitenkaan ollut kyse. Tunnelmat kaupungissa olivat lähinnä epätodelliset. Vaikka ihmiset pysyivät kodeissaan, ei voi sanoa, että kaupunkia olisi leimannut pelon ilmapiiri. Päällimmäisenä oli tunne, että näin ei voi jatkua pitkään.
Työ Euroopan parlamentissa jatkui heti seuraavana maanantaina normaalisti, mutta tiukennettujen turvatoimien alla. Vaikka terroriuhka on yhä olemassa, Bryssel elää jo normaalia suurkaupungin elämäänsä.
Nyt Euroopassa keskustellaan, kuinka terrorismia voidaan torjua. Yhtä vastausta ei ole ja työ vaatii pitkäjänteisyyttä. Tehokkaampi tietojenvaihto eri maitten viranomaisten kesken on nostettu yhdeksi tärkeimmistä keinoista.
Yksi Brysselin alueen 19 kunnasta, noin 95 tuhannen asukkaan Molenbeek, nostettiin nopeasti Pariisin iskujen jälkeen tikunnokkaan. Molenbeek on nimetty terrorismin keskukseksi.
Miten on mahdollista, että vain muutaman kilometrin päähän Euroopan unionin instituutioitten rakennuksista on päässyt syntymään terrorismin keskus? Yhdeksi syyksi on nimetty, että tieto ei ole kulkenut Belgian viranomaisten välillä.
Syyllisten etsiminen on nyt kuitenkin turhaa. On keskityttävä ihmisten turvallisuuden takaamiseen. Eurooppalainen tietojenvaihto on tärkeää, mutta ensin jokaisen valtion on laitettava asia kuntoon omassa maassaan.
Ensimmäinen kysymys on ollut, että mistä terroristit tulevat? Oikeampi kysymys olisi kuitenkin, mikä ajaa ihmisen terroritekoihin? Miksi mieli muuttuu ja miksi tavallisesta ihmisestä tulee terroristi?
Ääri-islamismi ei yksin selitä terrorismia. On sanottu, että Pariisin iskun toteuttaneet terroristit olivat ennen radikalisoitumistaan hyvin maallistuneita nuoria miehiä.
Belgian ja Ranskan televisioissa on haastateltu ihmisiä, jotka ovat tunteneet terrori-iskujen tekijät. Kaikki ovat olleet ihmeissään, että miten on mahdollista, että heidän tuntemansa päällisin puolin normaalilta vaikuttava ihminen on päätynyt terroristiksi.
Sotilaat Euroopan kaupunkien kaduilla eivät ole kestävä ratkaisu terrorismin ennaltaehkäisemiseen. Terroria ei lopeteta asein. Meidän on katsottava pintaa syvemmälle ja pureuduttava niihin syihin, jotka ajavat tavallisia nuoria ihmisiä äärimmäisiin tekoihin.
Tähän asti on puhuttu lähinnä vain poliisi- ja turvallisuuspalveluista. Toimivaan yhteiskuntaan kuuluvat myös kaikkien saatavilla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut, työllisyyspalvelut, nuorisotyö ja mahdollisuus koulutukseen.
Toimivat julkiset palvelut ovat yksi merkittävä tekijä syrjäytymisen, ja sitä kautta radikalisoitumisenkin, ehkäisemisessä. Perusedellytys on kuitenkin rauhan saaminen Syyriaan ja konfliktialueille.
Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin varapuhemies
Kirjoitus on julkaistu Ilkassa 8.12.2015