Macron vaikean tehtävän edessä
En ole koskaan aikaisemmin seurannut Ranskan presidentinvaaleja yhtä tarkasti kuin nyt, vaikka tulos näytti mielipidemittausten valossa ennakkoon selvältä. Vaaleissa oli kyse paitsi Ranskan myös Euroopan suunnasta.
Emmanuel Macronin voitto oli lopulta selvä. Hänen valintansa on suuri muutos Ranskalle, jota ovat lähes vuorotellen hallinneet sosialistit ja oikeisto. Näissä vaaleissa oikeisto-vasemmisto -jako romuttui. Ranskan perinteiset valtapuolueet putosivat jo ensimmäisellä kierroksella, presidentiksi valittiin keskustaliberaali.
Macron ilmoitti jo etukäteen, että haluaa yhdistää Ranskan. Hänen ministerivalintansa tulevat olemaan kiinnostavia. Hänellähän ei ole puoluetta takanaan vaan vajaa vuosi sitten perustettu kansanliike. Parlamentissa sillä ei ole yhtään edustajaa.
Macronin valinta tuo uutta toivoa Ranskalle ja Euroopalle. Vaalivoiton salaisuus lieneekin toivo, innostus ja usko siihen, että hän pystyy ja haluaa uudistaa Ranskaa.
Ranska tarvitsee uudistuksia, mutta helppoa se ei ole. Jos Suomessa on vaikea viedä uudistuksia läpi, niin Ranskassa se on vielä monta kertaa vaikeampaa.
Macronille koittaa arki heti. Kaikki Macronin äänestäjätkään eivät kannata hänen uudistuslinjaansa. Monet valmistautuvat marssimaan kaduilla uudistuksia vastaan. Vaalituloksesta oli kulunut vain pari tuntia, kun yksi kovan linjan ammattiliitto kutsui ihmisiä protestimarsseille vastavalitun presidentin linjaa vastaan. Osa ranskalaisista äänesti Macronia vain, koska ei halunnut Marine Le Penin voittavan.
Uuden presidentin ensimmäinen tehtävä on pääministerin ja hallituksen valinta. Siitä tehdään johtopäätöksiä Macronin yhteistyökyvystä ja politiikan suunnasta.
Ranskassa on jo kesäkuun alussa uudet vaalit, parlamenttivaalit. Macronin En Marche -liikkeen odotetaan menestyvän, mutta ehdokkaiden saaminen ja koneiston luominen ovat valtava urakka. Enemmistö parlamentissa olisi suoranainen ihme, vaikka ihmiset usein heittäytyvätkin voittajan kelkkaan. Macron tarvitsee enemmistön uudistustensa läpiviemiseksi.
Ranskassa presidentillä on paljon valtaa, mutta yksinvaltias hän ei ole. Lait säätää parlamentti. Siksi Macronin perustaman kansanliikkeen menestys on tärkeää uudelle presidentille.
Jos Macron epäonnistuu eikä Ranska pysty uudistumaan, Marine Le Pen on valmiina uuteen taistoon. Hän sai 34 prosenttia äänistä, mikä on huomattavasti enemmän kuin hänen isänsä sai vuoden 2002 vaalien toisella kierroksella. Marine Le Pen vahvisti asemaansa Euroopan äärioikeiston kiistattomana johtajana.
Ranska on jakautunut eikä Macron taida saada mitään kuherruskuukautta presidenttikautensa aluksi. Puheet on puhuttu, kansalaiset odottavat tekoja. Macron lupasi kuunnella kansalaisia ja taistella eriarvoisuutta vastaan.
Uudella presidentillä on edessään kova työsarka. Oikeisto ja vasemmisto eivät pystyneet uudistuksiin. Katseet kohdistuvat nyt Macroniin. Yksin ei hänkään onnistu.
Täältä Suomestakin on syytä toivottaa onnea Ranskan uudelle presidentille ja toivoa, että hän onnistuisi vaikeassa tehtävässään.
Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin jäsen
Kirjoitus on julkaistu Ilkassa 9.5.2017