Maataloustyö etenee
Maataloudenharjoittajilla on ensi viikolla taas paljon pelissä. Torstaina alkavassa EU:n huippukokouksessa neuvotellaan jälleen EU:n tulevasta budjetista vuosille 2014-2020.
Maataloustukiin ei ole tulossa mullistuksia vielä ensi vuonna. Maatalousuudistuksen toimeenpano viivästyy suunnitellusta vuodella. Täten uusi järjestelmä astuu voimaan vasta vuoden 2015 alussa.
Lainsäädäntöpuolella suomalaisten meppien aktiivinen työ EU:n maatalousuudistuksen parissa on tuonut tulosta.
Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta äänesti EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta viime viikolla. Tarkistuksia maatalouspolitiikkaa koskeviin mietintöihin jätettiin yli 8 000.
Äänestyksiä edelsi pitkä työ parlamentissa. Maatalousvaliokunta kantoi päävastuun työstä.
Mutta toisin kuin Suomen eduskunnassa myös muut kuin asiaa käsittelevän valiokunnan jäsenet voivat tehdä muutosesityksiä. Näin me muutkin pääsemme jo valiokuntaäänestyksissä vaikuttamaan asiaan. Tätä oikeutta osa meistä suomalaisista mepeistä käytti.
Olen tyytyväinen, että Suomen maatalouden erityispiirteet huomioitiin valiokunnan näkemyksissä.
1. Suomi sai poikkeuksen 62. leveyspiirin pohjoispuolisille maatiloille vaatimukseen kolmen eri viljelykasvin käytöstä.
Käytännössä poikkeus koskee siis Etelä-Savoa, Etelä-Pohjanmaata ja Keski-Suomea sekä niiden pohjoispuolisia alueita. Vaatimus ei sovellu pohjoisiin olosuhteisiimme ja suhteellisen pienille maatiloillemme.
2. Vaatimuksia ekologisen suoja-alueen käyttöönotosta lievennettiin. Niitä ei oltu suunniteltu maahan, jossa peltoja ympäröivät ensisijassa metsät.
Vaatimus ekologisesta alasta lähtee kolmesta prosentista ja nousee seitsemään vuonna 2017, mikäli komission arviointiraportin mukaan vaatimus ei vähennä tuotantoa.
3. Ympäristöohjelmissa jo mukana olevat tilat vapautetaan viherryttämisvaatimuksista. Käytännössä jopa 90 prosenttia Suomen maatiloista saisi siis poikkeuksen.
4. Maatalousvaliokunta kaatoi aloitteestani ja neljän suomalaiskollegan (Torvalds, Takkula, Sarvamaa ja Manner) tukemana komission esityksen turvemaiden raivauskiellosta. Kielto estäisi tilojen laajentamisen raivaamalla lisämaata.
Lisämaan hankinta ostamalla on kallista ja harvoin sopivasti omien tiluksien yhteydessä. Silloin raivaaminen voi tarjota keinon hankkia lisää peltoa. Toivon, että Suomen hallituskin ymmärtää asian tärkeyden ja asettuu meppien linjoille.
5. Sokerikiintiöille sallitaan jatko. Samalla siis myös Suomen sokerintuotannolle.
6. Maatalousvaliokunta antaisi jäsenmaille luvan maksaa jopa 15 prosenttia tuista tuotantoon sidottuna. Tämä olisi tärkeää erityisesti Suomen kotieläintuotannon kannalta.
Tähän asti vain osalla jäsenmaista, kuten Suomella, on ollut lupa maksaa yli 10 prosenttia tuista tuotantoon sidottuina.
7. Lisäksi maatalousvaliokunta hyväksyi parannukset muun muassa aktiiviviljelijän määritelmään, tukioikeuksien myöntämiseen, pienviljelijätukeen, valvontaan, maksatusaikatauluihin ja täydentävien ehtojen seuraamusten laskentaan.
Koko parlamentti äänestää näistä maaliskuun täysistunnossa. Lopullisesti se hyväksyy uuden maatalouslainsäädännön vasta kun EU:n vuosien 2014–2020 rahoituskehyksistä on päästy sopuun.
Suuria muutoksia ei ole enää parlamentin osalta odotettavissa. Toinen asia on, miten neuvotteluissa jäsenmaiden ja komission kanssa käy. Suomen hallitukselta kaivataan aktiivisuutta ja terävyyttä.
Maanviljelijöiden kannalta on tärkeää, että sopu löydetään mahdollisimman pian. Epävarmuus jatkosta haittaa investointien suunnittelua. Huolia ja haasteita maataloudenharjoittajilla on ollut viime vuosina riittävästi.