ANNELI JÄÄTTEENMÄKI

Viimeviikkoinen kansanäänestys on jakanut Britannian kansaa monin tavoin. Yksi näistä jakolinjoista on syntynyt nuorten ja vanhempien kansalaisten välille.

Kun kansanäänestyksen tulos varmistui viime perjantaina, nousivat pettyneet nuoret median valokeilaan. Äänensä antaneiden nuorten pettymys ero päätökseen huomioitiin laajalti. Varjoon jäi kuitenkin toinen varsin valitettava tieto nuorten äänestämisestä.

Independent-lehden artikkelin mukaan vain noin 36 % 18–25 vuotiaista käytti äänioikeuttaan kansanäänestyksessä ja heistä jopa 75 % osoitti tahtonsa pysyä Euroopan Unionin jäsenenä. Nuo äänestämättä jättäneet 64 % olisivatkin potentiaalisesti voineet ratkaista koko äänestyksen toisin.

Britanniassa 18–25 vuotiaita nuoria on noin 8 miljoonaa ja heistä kuitenkin vain vajaa kolme miljoonaa äänesti. Jos koko ikäryhmä olisi äänestänyt samoin kuin äänensä käyttänyt 36 %, olisi EU-myönteinen leiri saanut noin 3.8 miljoonaa ääntä enemmän. Äänestyksen ratkettua vain reilulla miljoonalla äänellä nuoret olisivat helposti voineet muuttaa tilanteen jäämisen kannalle.

Koska nuoret eivät koe tärkeäksi edes oman maansa EU kansanäänestystä, on aika miettiä miksi EU ei puhuttele nuoria.

Taloudellisessa- ja poliittisessa myllerryksessä tulee muistaa, että nuorten luottamus Euroopan Unioniin ja tulevaisuuteen tulee pitää yllä. Talouden ennusteiden ollessa tänä päivänä varsin lähelle tulevaisuuteen katsovia, tarvitsevat nuoret tietoa omasta tulevaisuudestaan. Yleiseen tietoon saatetut tutkimukset tulevaisuuden työmarkkinoista ja koulutuksista ovat tie kestävään Eurooppalaiseen yhteiskuntaan, jossa nuoret ovat osallisina.

Näitä keskusteluita tulisikin käydä enemmän nuoret huomioiden, ja eri tavoin kannustaa heitä osallistumaan keskusteluun. Ymmärrettävä kieli, käytännön asiat ja selkeät tavoitteet ovat ensi askeleet nuorten poliittiseen aktiivisuuteen.

Luonnollisesti nuoria koskevia poliittisia aiheita ovat koulutus, työllisyys ja vapaa liikkuvuus EU alueella. Juuri nyt nuoria askarruttaa, mitkä ovat tulevaisuuden mahdollisuudet opiskella Britanniassa ja brittien mahdollisuudet koulutukseen muualla Euroopassa. EU:n tulee mahdollistaa tämä vapaa opiskelu myös Britannian eron jälkeen. Yhteisen Eurooppalaisen identiteetin rakentaminen ei tule päättyä muuttuneesta poliittisesta tilanteesta huolimatta.

Brexit-äänestys ei ollut herätys vain EU:n muutokseen, vaan myös nuorten poliittiseen osallistamiseen ja huomioimiseen.

Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin varapuhemies