12
joulu
2017

Kirkon demokratia vaikuttaa hauraalta

Viime viikolla (Lapuan Sanomat 5.12.) uutisoitiin hiippakuntavaltuuston tekemästä päätöksestä Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin toimitilojen hajauttamisesta. Toimitilat halutaan jatkossa hajauttaa Lapualle, Seinäjoelle ja Jyväskylään.

Äkkiseltään positiivista on, että hiippakunnan kotipaikkana säilyy Lapua. Tarkempi tarkastelu osoittaa, että näin ei kuitenkaan todellisuudessa tule olemaan.

Seinäjoella tuomiokapitulilla on tilaa yli 200 neliötä. On työhuoneita, kokoustilat ja piispan edustusasunto. Jyväskylässä tuomiokapitulilla on työtilat kuudelle työntekijälle.

Lapualta ollaan nyt vuokraamassa kokoustila, yksi työhuone ja wc. Käytännössä tiloja käytetään ehkä kerran kuukaudessa.

Meitä lapualaisia tyynnytellään nyt näennäisellä kädenojennuksella. Ehkä oletusarvo oli, että pölyn laskeuduttua lapualaiset tyytyvät siihen, että tuomiokapituli toimii käytännössä Seinäjoella.

Koko tarina alkoi vuonna 2013, kun piispa Simo Peura ilmoitti, että sisäilmaongelmista kärsivä tuomiokapituli täytyy siirtää Seinäjoelle. Syiksi mainittiin ainakin liikenneyhteydet ja verkostoitumismahdollisuudet.

Tuolloin hiippakuntavaltuusto päätti selvällä enemmistöllä, että tuomiokapitulin paikka on Lapualla. Tuomiokapituli hävisi kantansa ja vei asian siitä huolimatta kirkkohallitukseen. Kirkkohallituksen selvä enemmistö päätti, että esitys ei aiheuta toimenpiteitä.

Seinäjoelle siirryttiin väistötiloihin kaikesta huolimatta, piispan päätöksellä. Nyt väistötilapäätöstä lujitetaan tekemällä Seinäjoesta yksi kapitulin virallisista toimipaikoista. Valitettavasti on tehtävä se havainto, että piispa on määrätietoisesti vienyt kapitulia Seinäjoelle.

Nyt annetun esityksen selkeä tavoite on siirtää tuomiokapituli pois Lapualta. Lopullisen päätöksen siirrosta voi tehdä kirkolliskokous. Asiaa ei haluta viedä kirkolliskokoukseen, joten siksi edessämme on nyt kyhätty kompromissi. Kertarysäyksellä siirto ei onnistu, joten nyt siirtoa tehdään vähitellen ja väsytystaktiikalla.

Asian junailu osoittaa, että päätöksenteon demokratia kirkon piirissä on haurasta. Ilmeisesti rahastakaan ei ole pulaa. Ainakaan esityksen kaltaisen järjestelyn aiheuttamia kustannuksia ei ole laskettu ja esitetty päätöksentekijöille.

Olen pettynyt. Odottaisin kirkolta selkeää ja rehellistä toimintaa.

Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin jäsen

Kirjoitus on julkaistu 12.12. Ilkassa ja Lapuan Sanomissa.