Keskustan meppiryhmä: “Komission esitys maatalouspolitiikasta herättää kysymyksiä”
Euroopan parlamentin keskustalaiset jäsenet Anneli Jäätteenmäki, Riikka Manner ja Hannu Takkula pitävät komission keskiviikkoiltana antamaa esitystä vuonna 2014 alkavan ohjelmakauden rahoituskehyksistä kokonaisuutena varsin hyvänä. Keskustamepit kuitenkin katsovat, että maatalouspolitiikan osio jättää jälkeensä tukun avoimia kysymyksiä.
”Komission kirjaamat periaatteelliset tavoitteet ovat pääsääntöisesti hyviä. Tuemme sitä, että maatalous säilyy vahvana koko unionin alueella ja viljelijöille taataan vakaa ja reilu toimeentulon taso.”, Anneli Jäätteenmäki avaa keskustalaisten europarlamentaarikkojen linjaa.
Kolmikko ei kuitenkaan näe, kuinka esitetyt leikkaukset maatalouden suoriin tukiin onnistutaan yhdistämään haastaviin tavoitteisiin viljelijöiden tulotason ylläpitämisestä aina viherryttämiseen asti.
”Täsmälliset kohdistukset niin leikkausten kuin toisaalta mahdollisten uudelleen kohdennusten osalta eivät nyt annetussa esityksessä aukene. Ne seikat, jotka avataan, ovat kyllä tuettavia. Esimerkiksi pienten tilojen byrokratian helpottaminen ja , aktiiviviljelijöiden tukeminen ovat hyviä ja oikeudenmukaisia linjauksia. Myöskään tukitason tasaaminen jäsenmaiden välillä ei välttämättä tuo suuria muutoksia Suomeen, koska tukitasomme on aikalailla EU:n keskitasoa, jota kohti kokonaistasoa viritetään.”, Riikka Manner aukaisee maatalousbudjetin esitystä.
Suomelle tärkeä maaseudun kehittämisrahoitus pysyisi kutakuinkin nykytasolla. Jätteenmäki, Manner ja Takkula jäivät kuitenkin kaipaamaan komissiolta selkeämpiä linjauksia esimerkiksi jakautumisen perusteista. Suomen kannalta hyvin tärkeät LFA- ja ympäristötukiohjelmat kuuluvat juuri tämän sektorin alle.
“Komission mukaan maaseudun kehittämisvarojen jakaminen modernisoidaan, mutta mitä tämä käytännössä tarkoittaa?” keskustamepit ihmettelevät.
Keskustalaiset europarlamentaarikot näkevät komission kehyksen maatalousosiossa yhdenmukaisuutta Suomen uuteen hallitusohjelmaan.
”Paljon on kauniita tavoitteita, joita ei kuitenkaan uskottavasti tueta numeropuolelta. Toisaalta komissio saattaa tällä esityksellä pyrkiä virittämään painetta jäsenmaiden suuntaan koko EU:n budjetin kasvattamiseksi. Jäsenmaat eivät ole olleet halukkaita antamaan lisärahaa uusien tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta maatalouspolitiikalla kiristäminen sysää pallon kuitenkin heille. Parlamentti on ajanut budjetin maltillista kasvattamista ja maatalousbudjetin kirivastuu jääkin nyt selkeästi neuvostolle.”, Hannu Takkula taustoittaa.
Jäätteenmäki, Manner ja Takkula muistuttavat myös, että maataloustuet ovat ainoastaan yksi tapa tukea viljelijää.
”Suomen uuden hallituksen on nyt näytettävä, että se pyrkii tosissaan edistämään tuottajien asemaa elintarvikeketjussa. Nyt tukieuroista iso siivu menee muille elintarvikeketjun osille kuin alkutuotannolle, jonka neuvotteluasema on heikko. Asia on ratkaistavissa pitkälti kansallisin keinoin, jos poliittista tahtoa ja yhteisymmärrystä maatalouden puolesta uudesta hallituksesta vain löytyy.”, keskustamepit painottavat.