Ilmastotyö turvaa tulevaisuutta
Ilmastopakolaisuus on totta.
Helsingin Sanomat (22.12.) kertoi tutkimuksesta, jossa havaittiin, että turvapaikkahakemukset lisääntyvät alueilta, joissa lämpötila on muuttunut eniten maataloudelle parhaiten soveltuvasta noin kahdestakymmenestä asteesta.
Erityisesti lämpötilan kohotessa myös turvapaikkahakemusten määrä alueelta kasvoi. Rajuinta on se, että kasvu ei ole tutkimuksen mukaan tasaista, vaan moninkertaistuu lämpötilan noustessa.
Tutkimus vahvistaa oletuksia, joiden mukaan ilmastonmuutos on taustalla ihmisten massamuutossa. Ihmiset eivät ymmärrettävästi jää kärsimään konflikteista, ruuantuotannon vaikeuksista, kuivuudesta ja toimeentulon puutteesta. He lähtevät liikkeelle.
Tämä on koettu EU-maissa viime vuosien aikana hyvin konkreettisesti. Syyrian sodan taustatekijöiksi on tutkimuksissa kyetty osoittamaan alueella vuosina 2006–2009 vallinnut kuiva ajanjakso.
Mikäli ilmasto lämpenee hallitsemattomasti, turvapaikanhakijoita pyrkii kohti pohjoista tulevaisuudessa yhä enemmän.
Ilmastonmuutoksen hillintä on tätä taustaa vasten kaikkein humaaneinta politiikkaa. Kun lämpötilan nousua saadaan rajoitettua, paine lähteä liikkeelle pienenee.
Katse on pidettävä riittävän kaukana horisontissa ja samalla on muistettava nostella jalkoja, jotta pienet kivet eivät kaada kulkijaa. Pikavoittoja ei yleensä ole luvassa.
Meillä suomalaisilla on halutessamme merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Koska resurssit ovat aina rajallisia, kannattaa keskittyä tehokkaimpiin välineisiin.
Mieleeni tulee ainakin kolme asiaa, joissa meillä on tarjota maailmanluokan osaamista kaikille Suomea epäsuotuisimmille alueille:
Metsittäminen sitoo hiilidioksidia, vähentää eroosiota, tarjoaa raaka-aineita ja parantaa luonnon monimuotoisuutta.
Tyttöjen ja naisten aseman parantaminen pienentää lapsilukua, demokratisoi yhteiskuntia, parantaa päätöksentekoa ja on kaikin puolin reilua.
Sään mittaaminen ja ilmastomallien rakentaminen on oleellinen osa toimien tehokkuuden seuraamista ja kohdentamista parhaalla mahdollisella tavalla.
Ilmastotyö on oman edun ajamista, josta hyötyvät kaikki maapallon ihmiset ikään, sukupuoleen, asuinmaahan tai varallisuuteen katsomatta. Sitä kannattaa tehdä tänäkin vuonna.
Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin jäsen
Kirjoitus on julkaistu Akavalainen-verkkolehdessä 16.1.2018