ANNELI JÄÄTTEENMÄKI

Tänään (16.3.2017) äänestimme täysistunnossa Euroopan parlamentin arktisesta mietinnöstä. On tärkeää, että arktisen alueen asiat ovat esillä myös EU:n asialistalla.

Arktinen alue on monella tapaa herkkä ja äärimmäinen alue. Ilmastonmuutos etenee nopeimmin juuri napa-alueilla ja sillä on laajakantoisia vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön sekä elämisen edellytyksiin.

Ympäristön, ihmisten elämän ja resurssien käytön kokonaisuuden on oltava tasapainossa. Resurssien käytön osalta on pidettävä mielessä arktisen luonnon haavoittuvuus. Biologiset prosessit ovat äärimmäisessä kylmyydessä hitaita. Ympäristön kantokyky on hyvin rajallinen. Huolellisuus ja  ennakointi korostuvat arktisella alueella. Kylmässä arvet säilyvät pahimmillaan vuosisatoja.

Eri toimijoiden intressit ovat osin ristikkäisiä. Niiden yhteensovittamisen on arktisen alueen valtioiden ja EU:n tärkein tehtävä kaikilla mahdollisilla foorumeilla.

Suomi aloittaa toukokuussa kaksivuotiskautensa arktisen neuvoston puheenjohtajamaana. Suomen puheenjohtajakauden ohjelman painopisteitä ovat muun muassa arktiset ilmastokysymykset sekä kestävä kehitys.

Arktinen alue on Suomelle luontainen toimintaympäristö. Se avaa meille myös uusia mahdollisuuksia. Elinkeinotoiminnan kehittämisen alueella täytyy olla kestävällä pohjalla. Sen tulee lisätä hyvinvointia arktisilla alueilla ja hyödyttää paikallista väestöä.

Euroopan parlamentin mietinnössä edellä mainitut näkökohdat on huomioitu kiitettävästi.

Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin jäsen