Eurooppalaisia esimerkkejä
Vuodenvaihteessa on tapana tehdä tilintekoa menneeseen ja katsoa tulevaisuuteen. Presidentti Sauli Niinistö korosti uudenvuodenpuheessaan oikeudentunnon ja kansallisen eheyden merkitystä.
Ne ovat kannatettavia ja tärkeitä asioita, vaikka jäävät helposti yleiselle tasolle pelkäksi julistukseksi. Eheys, oikeudentunto ja oikeudenmukaisuus testataan käytännön toimissa. Aina ei hyvältä näytä.
Presidentti Niinistö haluaa elää niin kuin opettaa. Sitä osoittaa hänen halunsa alentaa palkkiotaan. Se on konkreettinen teko, joka ansaitsee täyden arvostuksen.
Tämä vuosi on nimetty erityiseksi Euroopan kansalaisten vuodeksi. Tarkoitus on tuoda Euroopan unioni lähemmäksi tavallisia kansalaisia. Tavoite on hyvä, sillä talouskriisin keskellä EU:n uskottavuus on ollut kovalla koetuksella.
Mitä EU voisi tehdä, jotta sen uskottavuus lisääntyisi? Hyvä alku olisi, että myös EU eläisi niin kuin se opettaa muita.
Suomalaisiakin on neuvottu elämään oppiensa mukaan. Jopa EU-komission suunnasta on vaadittu, että Suomessa pitäisi tehdä samoja uudistuksia kuin EU:n kriisimaissa.
Me suomalaiset taas voimme hyvällä syyllä vaatia EU:lta itseltään, että se noudattaisi omia oppejaan. Esimerkiksi euroeliitin kohtuuttomat edut on saatettava kohtuulliselle tasolle.
Euroopan komissio antoi eurovirkamiesten etujen leikkaamisesta esityksen jo 17 kuukautta sitten. On sääli, että komissio, parlamentti ja jäsenmaat eivät ole päässeet leikkauksista vieläkään sopuun.
Komissio on vaatinut muun muassa viiden prosentin leikkausta EU-virkamiesten määrään. Samalla se on ehdottanut EU-virkamiesten eläkeiän nostamista 63 vuodesta 65 vuoteen ja joidenkin EU-virkamiesten palkkojen alentamista. EU:n virkamiehet maksavat palkoistaan tuloveroa vähemmän kuin muut.
Oma esimerkki on paras tapa opettaa. On valitettavaa, että Brysselissä tämä vanha kunnon suomalainen oppi on heitetty romukoppaan. Brysselissä sananlasku on uudistettu muotoon ”älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä opetan”.
Myös suurissa linjoissa EU elää toisin kuin opettaa. Euroopan parlamentti hyväksyi loppuvuonna EU:n tämän vuoden budjetin 132,8 miljardia euroa. Se on kolme prosenttia kasvua edellisvuoteen verrattuna.
Alun perin komissio ja parlamentti vaativat vielä paljon suurempaa budjettia, 138 miljardia euroa. EU-jäsenmaat eivät tätä kuitenkaan hyväksyneet.
Samaan aikaan kun jäsenmaat kärvistelevät talouskriisin kourissa ei ole hyväksyttävää, että EU:n menoja kasvatetaan.
EU on vaatinut jäsenmailta ankaria säästöjä ja leikkauksia jopa sakkojenkin uhalla. Nyt olisi aika sakottaa EU:ta itseään.