ANNELI JÄÄTTEENMÄKI

Kataisen hallitus näyttää olevan halvaannuksen tilassa. Talousennusteet synkkenevät, mutta hallitus levittelee käsiään. Oma-aloitteisuus puuttuu.

Pääministeri Katainen kuulostaa taivaanrannan maalarilta, kun hän sanoo, että ”keväällä seuraavan budjettikehyspäätöksen yhteydessä pitää katsoa, miltä maailma silloin näyttää”.

Jos hallituksen reaktionopeus on tätä luokkaa, suomalaisten on syytä huolestua.

Katainen voisi kaivaa esiin mainion Jope Ruonansuun Taivaanrannan maalarin ja ottaa opiksi: ”Oi taivaanrannan maalari riisu valheenhaalari, ei nousu auringon saa jäädä huomiseen.”

Monet eurooppalaiset poliitikot tuntuvat elävän haavemaailmassa. Hyvä esimerkki on Ranskan sosialistipresidentti Francois Hollande, joka julisti, että  Euroopan kriisi on ohi.

Hollande on väärässä, valitettavasti. Euroopan kriisi ei todellakaan ole ohi.

EU-johtajilta odotetaan kriisiin ratkaisuja jälleen tämän kuun lopussa. Huippukokouksen asialistalla ovat talous, työllisyys, kilpailukyky ja sosiaalinen Eurooppa.

Toivottavasti juhannuksen jälkeen pidettävän huippukokouksen pääanniksi ei jää yhteiskuva, jossa EU-johtajat hymyilevät ikään kuin mitään kriisiä ei olisikaan.

Euroopassa on työttömyyskriisi. Työttömiä on jo 26,5 miljoonaa. Lisää tulee joka päivä.

Työttömyyskriisi johtaa yhä pahenevaan sosiaaliseen kriisiin. Ilman työtä nuoret ovat vaarassa menettää uskonsa ja toivonsa tulevaisuuteen.

Eurooppa tarvitsee nyt työtä, rakennemuutoksia, kilpailukyvyn parantamista ja veropakoilun kitkemistä. Osaamista ja tietotaitoa Euroopasta kyllä löytyy riittävästi.

Euroopan liittovaltio, jota monet haikailevat, ei ole ratkaisu kriisiin. Eurooppalainen yhteistyö ei edellytä samanlaisuutta vaan erilaisuuden hyväksymistä.

Olen eurooppalaisen yhteistyön kannattaja, vaikka monissa asioissa joudun olemaan kriittinen. Ilman kritiikkiä mikään ei muutu.

Yhteistyötä ei tarvitse ulottaa kaikkialle. Yhteistä vastuuta veloista en kannata, enkä eurobondeja. Jäsenmaiden kulttuurierot ovat niin suuret, että siitä ei seuraa muuta kuin vaikeuksia ja eripuraa.

Eurokriisin alussa oman poliittisen ryhmäni (ALDE) johto kävi tutustumassa Kreikan tilanteeseen Ateenassa. Kerroin Suomen 1990-luvun talouskriisistä ja silloisista eduskunnan vaikeista päätöksistä.

Kun tuli kysymysten aika, ensimmäinen kysymys osoitettiin minulle. Kysyjä halusi tietää, pantiinko ne eduskunnan päätökset myös voimaan. Minulle se kysymys kertoi oleellisen Suomen ja Kreikan erilaisesta poliittisesta kulttuurista.

Yhteisveloista, eurobondeista, puhuttaessa nämä perustavaa laatua olevat erot on syytä tuntea. Ne ovat eurooppalaista todellisuutta, eivätkä erot häviä.

Eurooppalaisessa yhteistyössä on paljon parantamisen varaa. Ruvetaan vaikka kehittämään hyvää hallintoa ja lisäämään avoimuutta eurooppalaisessa päätöksenteossa.

Nämä ovat arkisia asioita, mutta arjen sujuvuus on tärkeä meille jokaiselle.

Annettakoon lopuksi myönnytys taivaanrannan maalareille. Suomen ihanassa suvessa, joka on nyt kukkeimmillaan, on mukava lomatunnelmissa myös haaveilla ja uneksia.

Hyvää kesää kaikille!

Anneli Jäätteenmäki
europarlamentaarikko

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaassa 14. kesäkuuta 2013